Kotisynnytysasiaa Latviasta ja Suomesta

Syön tässä Aktiivinen synnytys  ry:n Synnytyssuklaata ja kuuntelen Laura Moision lauluja YouTubesta. Laitan tuonne loppuun teillekin yhden ihanan kappaleen kuunneltavaksi… 😉

Ajattelin kirjoittaa tänään vähän kotisynnytysjuttuja… viikonloppuna olleesta kotisynnytysseminaarista, Aktiivinen synnytys ry:n uudesta kotisynnytysoppaasta ja Uuden-Seelannin kotisynnytysohjeista, jotka löysin kätilöiden työkirjaa kirjoittaessa.

Viime viikonloppuna oli siis viides Aktiivinen synnytys ry:n kotisynnytysseminaari. Tällä kertaa minä oli päävastuussa seminaarin järjestämisestä ja organisoinnista. Seminaarissa oli todella mielenkiintoisia puhujia ja workshoppeja. Harmikseni en workshoppeihin pystynyt oikein osallistumaan, joten niiden anti jäi minulta minimiin. Pääpuhujana oli kätilö ja synnytyslääkäri Dina Ceple Latviasta. Häntä oli todella mielenkiintoista kuunnella!

dina_ceple_kotisynnytys_seminaari_gynekologi_katilo

Dina kertoi, että hän aloitti doulana, opiskeli sitten kätilöksi ja nyt valmistui synnytyslääkäriksi (ja on Latvian ainoa synnytyslääkäri joka tukee kotisynnytyksiä). Dina perusti Stárka Ligzda eli Stork´s Nest nimisen organisaation, jolla on nykyään kolme birth center tyylistä paikkaa Latviassa. Stárka Ligzda mahdollisti kotisynnytyksissä kätilöinnin Latviassa, koska siellä kätilöiden on kuuluttava johonkin ”instituutioon” jotta voi työskennellä laillisesti. Dina oli ensimmäinen kätilö, joka virallisesti avusti kätilönä kotisynnytyksessä. Aiemmin kotona synnyttäminen oli laitonta Latviassa ja kotona suunnitellusti syntyneitä lapsien rekisteröiminen mahdotonta, kunnes lyhyen ajan sisään useilla Dinan avustamilla perheillä (muistaakseni 9) oli paperittomia lapsia, joille Dina oli kirjoittanut lomakkeeseen ”suunniteltu kotisynnytys”. Perheet kävivät kaksi vuotta oikeudenkäyntiä asiasta ja voittivat. Siitä lähtien lapsien rekisteröiminen on sujunut ongelmitta. Kotona synnyttäminen tuli lailliseksi 2006.

Latviassa perheet maksaa kotisynnytyksen kulut. Maksaa voi joustavasti vaikkapa kuukausittain vuoden ajan. Dina kertoikin lainanneensa joltain (en muista keneltä) mottoa: ”Vauva ei voi odottaa, raha voi.” :) Dina oli sitä mieltä, että kotisynnytyksestä maksavat perheet ovat hyvin motivoituneita, ottavat selvää asioista, valmistautuvat hyvin synnytykseen, jne. Sairaalassa synnytyslääkärinä toimiessa opiskeluaikana hän näki paljon  huonosti valmistautuneita äitejä, joilla oli hyvin vähän motivaatiota synnytyksen fysiologian tukemiseen.

Kotisynnytyksissä työskenteleviä kätilöitä on Latviassa kahdeksan. Heille on olemassa ohjeita:
– lista syistä joiden ilmaantuessa pitää siirtää synnyttäjä sairaalaan
– lista tarvittavista välineistä, jotka on oltava (mm. happi, elvytysvälineet, lääkkeitä)
– kotisynnytyssopimus (jota ilman synnytys ei ole suunniteltu kotisynnytys)

Dina kyllä kertoi, että jos ilmaantuu jotain mikä on siirtolistalla, mutta nainen ei halua lähteä sairaalaan niin ei ole pakko. Siinä tapauksessa kätilö ottaa allekirjoituksen paperiin jossa todetaan, että nainen on saanut tiedon, mutta haluaa jäädä. Sen jälkeen on soitettava ambulanssi ja allekirjoitettava heillekin samanlainen paperi. Kätilö jää auttamaan synnytyksessä, mutta nämä tupla-allekirjoitukset ovat kätilön oikeusturvaa varmistamassa. Vaikka Dina sanoi kyllä samaa mitä kätilöt Suomessa… että jos mitä tahansa kotisynnytyksessä tapahtuukaan niin syyttävä sormi osoittaa kätilöön. :/

dina_ceple_luento_seminaari_kotisynnytys_katilo_gynekologi

Dina teki Latviassa tutkimuksen, jossa n. 277 koti- ja sairaalasynnytystä verrattiin keskenään. Kätilöt olivat täyttäneet niistä lomakkeet. Kotonasynnyttäneissä oli mukana myös riskisynnyttäjiä. Kotona synnyttäneistä 43% oli ensisynnyttäjiä ja 36% synnyttivät toista lastaan. Yli 70%:lla syy kotisynnytyksen valintaan oli toive luonnollisesta synnytyksestä, 38%:lla halu tehdä itse päätöksiä synnytykseensä liittyen ja 14%:lla aiempi huono kokemus.  Tulokset osoitti selvästi sen mitä muissakin kotisynnytystutkimuksista: kotisynnytyksissä oli vähemmän toimenpiteitä, vähemmän päätymisiä sektioon, jne… Kotona synnyttäminen on turvallista. Itseasiassa tutkimustulosten mukaan turvallisempaa kuin sairaalassa.

Latviassa kotisynnytyssysteemiin kuuluu synnytyksen jälkeiset kotikäynnit niin, että synnytyksestä 24h neonatalogi tulee kotikäynnille. Seuraavana päivänä tulee  kätilö, sitten on välipäivä, taas kätilö, välipäivä ja taas kätilö. Eli kätilö käy kolmena päivänä seuraamassa äidin ja vauvan vointia. Suomessa riippuu kätilöstä ja sopimuksesta, että kuinka usein tai minä päivinä kotilo tulee käymään. Lastenlääkärikäynti on yleensä sairaalassa.

Suomen kotisynnytyksiin liittyvistä asioista voit lukea Aktiivinen synnytys ry:n uudesta Kotisynnytys Suomessa -oppaasta, joka on tarkoitettu perheille ja ammattilaisille. Sitä on tulossa myös painettuna myyntiin Aksyn verkkokauppaan. Lauantaina kotisynnytysseminaarissa sitä jaettiin kaikille osallistujille.

Kätilöiden työkirjaa kirjoittaessa löysin netistä Uuden-Seelannin kotiloiden ohjeita/suosituksia. Tässä linkit niihin:
Booking guidelines
Transfer guideline

Noista siirto-ohjeista tuli mieleen, kun juuri hiljattain joku kätilö sanoi videolla tai jossain tekstissä, että kotisynnytyksessä kätilön kirjaukset on tehtävä sitä mukaa kun tulee huomioita ja  sikiön ja äidin vointiin liittyviä muutoksia tai esim. mittaustuloksia. Se on tärkeää, koska niitä ei muista niin hyvin enää jälkikäteen ja jos tulee tilanne, että jompi kumpi pitää siirtää sairaalaan, niin tiedot on oltavat annettavissa sairaalan henkilökunnalle.

Suomeenkin olisi tarpeen saada yhteinäiset ohjeet kotiloille erityisesti tilanteisiin, jossa synnyttäjä tarvitsee siirtää sairaalaan. Tällä hetkellä tilanne niiden saamiseksi näyttää aika huonolta, koska kaikki tahot kieltäytyvät suosittelemasta kotisynnytystä kenellekkään. Edes Kätilöliitto ei millään tavalla tue omia kätilöitään, jotka työskentelevät kotiloina. Harmi. Toivon kuitenkin, että tilanne ja asenteet muuttuu. Dinan mies Reinis sanoi, että hänestä Suomessa näyttää nyt siltä kuin Latviassa kahdeksan vuotta sitten. Muutos on hyvällä alulla ja siitä kyllä kertoo sekin, että kotisynnytyksistä on tullut THL:n julkaisuihin maininnat ja kätilöopiskelijoiden kirjassa on myös ensimmäistä kertaa tekstiä kotisynnytyksistä. Muutos on hidasta, mutta kyllä se tästä. :)

Tähän loppuun vielä mainittava, että kotisynnytys ei ole kaikille. Ei kaikki halua synnyttää kotona ja se on ok. Silti kotisynnytyksen mahdollistaminen niille, jotka sitä haluaa ei ole niiltä pois ketkä ei itse kotisynnytystä toivo. Samoin ei kaikki kätilöt halua avustaa kotisynnytyksissä, eikä kaikki taas halua olla sairaalakätilöitä. Sairaalasynnytyksen kätilöinti ja kotisynnytyksen kätilöinti ovat aivan erilaisia ja minusta onkin ollut mielenkiintoista huomata, että Suomeen on kasvamassa ihan uudenlainen kätilöjoukko… Kätilöt, jotka jo opiskeluaikana suuntaavat kotisynnytysten hoitoon. He siis tietävät jo opiskeluaikana, että sairaalakätilöinti ei ole heidän tulevaisuus.

Tästä aiheesta riittää kirjoitettavaa vaikka kuinka paljon, mutta nyt on pakko lopettaa ja laittaa sitä Laura Moision musiikkia mistä mainitsin tuolla kirjoituksen alussa… :)

 

2 thoughts on “Kotisynnytysasiaa Latviasta ja Suomesta

  1. Salla says:

    Dina oli aloittanut doulatyön jo 15 vuotiaana, joten arvokasta kokemusta hänellä on tullut jo usean vuoden ajan. Latviaan on aika lyhyt matka lähteä kotisynnytysoppiin, joten go kätilöt go!

  2. gunta says:

    Nyt vasta huomasin tuon ihanan kirjoituksesi, kun ryhdyin etsimään tietoa kotisynnytyksistä graduani varten 😉 Ihana kuva Dinasta.

Comments are closed.