Synnytysviisauksia Penny Simkiniltä, osa 2/3

Edellisessä Penny -postauksessa oli yleisjuttuja synnyttämiseen liittyen ja nyt tämä postaus koskee seksuaalista hyväksikäyttöä ja synnytystä. Se oli ensimmäisen luentopäivän pääaihe ja ihan hurjan mielenkiintoinen! Se on yksi Pennyn erikoisosaamisalueista ja sen kyllä huomasi. Laitan aiheesta pari kirjavinkkiä tähän postauksen loppuun.

penny_simkin_voimaannuttava_synnytys

Suomessa 47% naisista kärsii fyysisestä tai seksuaalisesta väkivallasta. FRA:n ( the EU Agency for Fundamental Rights) tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa oli toiseksi pahin tilanne. Ensimmäisenä oli Tanska 52%, sitten Suomi ja kolmantena Ruotsi 46%. Todella surullista! Koska naisten kohtaama väkivalta on niin yleistä Suomessa, se on tärkeää huomioida erityisesti raskaana olevien, synnyttävien ja synnyttäneiden kohtaamisessa.

Oikeasti me emme tiedä kuin moni nainen on joutunut lapsena seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Osa tiedostaa asian, osa on saanut siihen apua ja osa ei, ja osa naisista ei ole välttämättä tiedostanut sitä lainkaan. Joillain lapsuuden kokemukset nousevat pintaan vasta raskausaikana, synnytyksessä tai synnytyksen jälkeen. Naisten käytös  voi välillä olla hoitohenkilökunnan tai vaikka neuvolatyöntekijän näkökulmasta hankalaa tai ei niin positiivista. On tärkeää, että ihan kaikkien naisten kohtaaminen hoitotyössä on tuomitsematonta ja reilua. Näitä asioita ei voi tietää päälle päin ja jos äiti itsekään ei niitä tiedosta niin ei voi siitä tietenkään kertoa muille. Monet eivät edes halua syystä tai toisesta kertoa, mutta olisi tärkeää, että kertomiselle annettaisiin mahdollisuus.

Penny kertoi tapauksen naisesta, jonka äiti oli omalla käytöksellään ja puheillaan ym. opettanut, että naiset ovat arvottomia ja palvelevat vain miesten seksuaalisia tarpeita. En muista sen tarkemmin, mutta pointti oli se, että aina hyväksikäyttäjä ei ole mies ja myös henkinen seksuaalinenväkivalta voi aiheuttaa isoja haasteita raskauteen ja synnytykseen.

Penny luennoi lapsuuden aikaisen seksuaalisen hyväksikäytön vaikutuksista raskauteen, joita ovat koonneet Phyllis Klausin kanssa. Vaikutuksia/ilmentymistapoja oli paljon, joten en niitä kaikkia tähän laita, mutta joitain… Huom! Kaikkia oireita ei kaikilla ole/tule ja voi olla, että jollain on näistä vain yksi tai kolme. Hyvin yksilöllistä siis se miten reagoi selviytyäkseen. Huomioitavaa myös se, että näiden asioiden olemassa olo ei tarkoita automaattisesti, että naisella olisi taustalla seksuaalista hyväksikäyttöä!

Lapsuuden seksuaalisen hyväksikäytön mahdolliset vaikutukset – RASKAUS:

– väkivaltainen puhe seksuaalisuuteen tai omaan kehoon liittyen
– pysyvän synnytyksessä syntyvän vaurion pelko
– ”lävistävien” toimenpiteiden pelko, kuten sisätutkimukset ja neulat
– raskauden tuomien kehon muutosten kiistäminen
– toistuvat keskenmenot
– liioitellut raskausoireet
– hedelmällisyys ongelmat
– ongelmia kiintymyssuhteen luomisessa
– kireä suhde isän/puolison kanssa
– kokee sikiön loiseksi tai tunkeutujaksi
– kontrollin menettämisen tai riippuvaisuuden pelko
– pelot: synnytyskipu ja ettei ole hyvä äiti
– muistot seksuaalisesti hyväksikäytöstä nousee pintaan
– sukupuolen suosiminen vauvaan ja hoitohenkilökuntaan liittyen
– masennus ja ahdistus

Lapsuuden seksuaalisen hyväksikäytön mahdolliset vaikutukset – SYNNYTYS:

– kokee sisätutkimukset tai intsrumentit raiskauksena, episiotomian pahoinpitelynä
– haluaa keisarinleikkauksen
– pelkää mies- (tai nais-) hoitohenkilökuntaa
– vauva vaginassa herättää kehomuistin
– valtava kipu ja jännitys
– häiriintynyt synnytys
– itsensä kontrollointi
– ”taisteleminen” henkilökuntaa ja synnytystä vastaan
– passiivisuus, ”hyvä potilas”
– kiintymysongelmat
– riippuvaisuus puolisosta, doulasta, hoitohenkilökunnasta…
– veri ja eritteet pelottaa tai tuntuu iljettäviltä
– pelko tuntematonta kohtaan, vaaran tunne
– ylivalppaus, paniikki, vetäytyminen muista

seksuaalinen_hyvaksikaytto_synnytys

Lapsuuden seksuaalisen hyväksikäytön mahdolliset vaikutukset – LAPSIVUODEAIKA:

– ei halua imettää
– huolissaan vauvan genitaalialueelle koskemisesta
– seksuaaliset häiriöt
– vastasyntyneen koliikki ja tyytymättömyys
– imetysongelmat
– ruokahaluttomuus
– totaalinen väsymys, pitkittynyt toipuminen
– epäonnistumisen tunteet synnyttäjänä/synnytyksessä
– viha tai syytökset henkilökuntaa kohtaan
– näkee vauvan syyllisenä
– parisuhdeongelmat puolison kanssa
– ongelmat vauvan isovanhempien kanssa
– PTSD, masennus, ahdistus, psykoosi

Pennyn vinkkejä seksuaalista hyväksikäyttöä/-väkivaltaa kokeneiden naisten kanssa työskenteleville:

– Doulat ja synnytysvalmentajat EI kysy naiselta hänen seksuaalihistorian hyväksikäytöstä tms. Kätilöt, lääkärit ja muu hoitohenkilökunta taas voi, kannattaa ja ”pitääkin” ottaa puheeksi. Esim. lomakkeen avulla tai suoraan kysymällä vaikkapa ”Monet naiset ovat kokeneet epämiellyttäviä seksuaalisia kokemuksia – tulleet kosketelluksi tai pakotetuksi seksiin – tai he on tulleet fyysisesti hyväksikäytetyksi. Oletko sinä koskaan kokenut mitään sellaista?” Monet naiset luulevat, että seksuaalisen hyväksikäytön tai -väkivallan näkee heistä päältä päin. Siksi on tärkeää miten sen asian kysyy! Samoin työntekijän vastaus naiselle on tärkeä. On tärkeää tulla kuulluksi ja hyväksytyksi. Voi sanoa vaikka kuten Penny ehdotti: ”Kukaan ei ansaitse tulla kohdelluksi sillä tavalla. Yritän olla sensitiivinen tässä tilanteessa. Kuinka voin auttaa sinua?”.

– Ole huomaavainen synnytystoiveiden suhteen ja kysy selvennyksiä. Esim. Sikiön äänien seuranta: eikö nainen halua että vauvan vointia tarkkaillaan vai eikö halua tarkkailua jollain tietyllä tavalla?

– Vauvan ollessa vaginassa, se voi tuntua raiskauksen aiheuttamalta kivulta. Voit auttaa naista tässä pyytämällä naista tutkailemaan eroa -> vauva tulee ulos päin. Synnytyksessä kipu lähtee kehosta, kun taas raiskauksessa kipu  tunkeutuu ja työntyy kehoon. Penny sanoi, että vauva on naisen liittolainen eheytyäkseen -> vauvan auttaminen ottaa kipua pois.

-Synnytyksen jälkeen älä tyrkytä vauvaa! Anna äidille aikaa.

 

Kirjavinkit:

When survivors give birth – Penny Simkin

Women´s moods – Deporah Sichel & Jeanne Watson Driscoll

The hidden feelings of motherhood – Kathleen A. Kendall-Tackett

Vahvaksi rakastetut lapset – Mervi Juusola

***

Kolmannessa Penny -postauksessa on asiaa synnytystraumasta (myös vähän kätilön näkökulmasta) ja muutamia vinkkejä synnytykseen. :) Tykkäämällä Voimaannuttava synnytys -sivua Facebookissa saat blogipostauksista ja muista mielenkiintoisista linkeistä tiedon nopeasti.

Synnytysviisauksia Penny Simkiniltä, osa 1/3

Osallistuin huhtikuussa legendaarisen, useiden todella hyvien kirjojen kirjoittajan ja ”maailman doulien Äidin” Penny Simkinin seminaariin täällä Suomessa. Penny on valmentanut perheitä synnytykseen jo 47 vuoden ajan. Sen lisäksi hän aloitti ensimmäisen doulakoulutuksen vuonna 1988. Penny on koulutukseltaan fysioterapeutti ja synnytysvalmentaja, ja toiminut siis myös doulana.

Ennen seminaariin menemistä mietin, että viitsinkö edes lähteä kun en tässä elämäntilanteessa pysty doulaamaan, mutta seminaari oli todella inspiroiva ja kaksi päivää meni hujauksessa! Yritän jakaa teille muutamia timanttisia juttuja mitä tuli Pennyn puheista kirjoiteltua muistiin… :) Olen jakanut postauksen kolmeen osaan, joista tässä tulee nyt ensimmäinen.

penny_simkin_voimaannuttava_synnytys

Penny oli valloittava persoona, enkä meinannut saada otettua heilahtamatonta kuvaa hänestä. 😉

Synnytyksen vaikuttavuutta naisen elämään ei tule korostettua koskaan liian paljon! Niin se  vaan on Pennynkin mielestä, että synnytykset on suuria tapahtumia naisten elämässä, verrattavissa vain kuolemaan.  Raskaus ja synnytysmaailma on täynnä myyttejä, tabuja, sääntöjä ja rituaaleja, joista esimerkkinä yksi jonka itsekin olen raskausaikana kuullut: ”Jos nostaa kädet ylös niin napanuora voi mennä vauvan kaulan ympärille.” (Mikä ei siis pidä paikkaansa. Sitä paitsi isolla osalla vauvoista on napanuora syntyessä kaulan ympärillä aiheuttamatta tavallisesti sen suurempaa vaaraa.)

Penny puhui ensimmäisenä päivänä siitä kuinka synnytys ei vain ole yksi päivä naisen elämässä, vaan siinä on kyse ”yhdestä perusteellisimmista elämänmuutoksista, jonka nainen kokee”. Roolin muutos on pysyvä ja nainen voi kokea intensiivisempiä fyysisiä tuntemuksia kehossa kuin koskaan aiemmin! Lisäksi on jännitys, odotus, lähipiirin roolin muutokset jne. Pennyn mielestä oleellista on se miten synnyttäjiä kohdellaan ja millaista hoitoa hän saa, koska se tottakai vaikuttaa suoraan siihen millainen kokemus synnytyksestä jää!

KÄTILÖILLE Penny antoi hyvän kysymyksen mietittäväksi:

”HOW WILL SHE REMEMBER THIS?”
”Miten hän tulee muistamaan tämän?”

Aika hyvä kysymys… Se palauttaa heti ihan käytännön kohtaamisen tasolle. Palauttaa miettimään kuinka toimin ja kohtaan juuri tämän ihmisen juuri tässä hetkessä. Sehän se juuri on tärkeintä. Olla tässä hetkessä apuna ja tukena hänen tarvitsemalla tavalla.

SYNNYTYSTUKEEN liittyen hän sanoi mm., että aktiivisessa synnytyksen vaiheessa tai jo ennen sitä, alkanut tuki on lopputuloksen kannalta parempi kuin  jos tuki alkaa synnytyksen loppuvaiheessa. Erityisesti doulien kannattaa pitää se mielessä. Tavallaan siitä synnytyksen alkuvaiheesta ja ensimmäisistä senteistä eteenpäin pääseminen vaatii enemmän tukea ja tsemppiä, jotta se synnytyksen lopputulos olisi kaikin puolin positiivinen.

Pitkästä synnytyksestä Pennyllä oli mielenkiintoinen näkökulma…

”Pitkä synnytys on hyvä, kun/jos on asioita, muistoja ym., joita pitää ylittää jotta pääsee eteenpäin.”

Tämä ajatus saattaa tuoda ymmärrystä niille, joiden synnytys on kestänyt tooooodella pitkään. Tuohon lauseeseen voisi vielä lisätä, että ”joita äidin ja/tai vauvan pitää ylittää”, koska laajemmalti ajateltuna sitä työstämisaikaa voi tarvita heistä kumpi vaan. Synnytyksessä kun ei ole kyse vain fysiologiasta tai naisesta synnyttämässä, vaan monista eri ulottuvuuksista ja myös vauvan syntymästä tähän maailmaan.

Synnytysvalmennuksista Penny puhui jonkin verran. En muista enää tarkemmin mitä, mutta olin muistiinpanoihini kirjoittanut Pennyn kommentin:

”Eri järjestäjien synnytysvalmennuksia tarvitaan, koska muuten on riski, että kätilöt valmentavat vain niistä näkökulmista josta heidän sairaalassa synnytetään.”

Tuo on minusta todella hyvä pointti! Sama riski voi nousta myös esim. silloin jos doula on synnytysvalmentajana doulattavalleen. Silloin doulattava saattaa paineistua synnyttämään tavalla jolla doula on valmentanut.

Minua vähän tavallaan surkuhupaisasti huvittaa tuo Pennyn lause. Siis siinä mielessä, että nythän Suomessa pääasiassa synnyttäjiä valmentaa neuvoloiden terveydenhoitajat, joilla ei välttämättä ole hajuakaan siitä kuinka heidän lähisairaalassa synnytetään. Se mitä olen perheiden suunnasta kuullut tämän hetkisistä julkisen puolen valmennuksista on aika kehnoa kuultavaa. Sairaaloiden ja neuvoloiden yhteistyön pitäisi olla tämän(kin) asian suhteen aktiivisempaa ja joustavampaa. Synnytysvalmennuksen laatua pitäisi parantaa, jotta ne ajaisi paremmin asiansa. Toisaalta… en ihmettele, kun luin juuri kätilön osaamiskartasta, että perhevalmennuksesta  puhuttiin asiantuntijaohjauksena. Asiantuntijaohjaus ja synnytysvalmennus ovat aivan eri lähtökohdista tapahtuvia tilanteita.

Nyt jos tämän blogin lukijoista löytyy niitä, jotka ovat käyneet oikeasti todella hyvässä julkisen puolen tarjoamassa (neuvola tai sairaala) valmennuksessa, jossa on mm.

– annettu monipuolisesti luotettavaa tietoa niin normaalista fysiologisesta synnytyksestä kuin erikoistilanteissa ja siitä miten niissä voi toimia/olla aktiivinen
– kerrottu muutakin kuin että ”kaikkihan sen epiduraalin lopulta ottaa ja kannattaakin pyytää se heti kun menee sairaalaan”
– rohkaistu perheitä ottamaan itse selvää ja tutustumaan eri vaihtoehtoihin, annettu luku- ja linkkivinkkejä, jne.
– osattu kertoa miten lähisynnytyssairaalassa/-sairaaloissa voi synnyttää ja millaiset käytännöt siellä on, jotta voi ottaa ne huomioon kun miettii omia toiveitaan.

…niin olisi ihana kuulla missä näin hyvä valmennus on ollut ja mitä olit siitä mieltä, joten jättäkäähän kommenttiboksiin viestiä. 😉

Seuraavaan Penny-postaukseen olen kirjoittanut mm. seksuaalisen hyväksikäytön vaikutuksista synnytykseen.