Gua sha -hierontaohje julkaistu!

gua_sha_lasta_synnytys_hieronta

Blogini vanhan osoitteen yksi luetuimmista aiheista oli gua sha -hieronta ja gua sha -lastojen hankkiminen. Olen saanut paljon palautetta ihmisiltä, että gua sha -hieronta on ollut todella hyvä juttu synnytyksessä ja muutenkin. Ajattelin, että teen lyhyen ohjeen gua sha hierontaa varten ja samalla laitan vinkin mistä lastoja voi ostaa ihan vain sillä, että se tieto olisi kaikille helpommin saatavilla. Aiemmin minulle siis tuli kyselyjä onko minulla niitä gua sha -lastoja vielä (tehtiin silloin jotain kimppatilauksia jne.) ja/tai tiedänkö mistä niitä voisi hankkia. No nyt sekin tieto on siis yhdessä ja samassa paperissa ladattavissa ilmaiseksi alla olevasta linkistä!

Gua sha -hieronta synnyttäjän apuna (PDF)

Sitä saa siis ihan vapaasti ladata ja tulostaa ei-kaupalliseen tarkoitukseen. Jos sitä haluaa käyttää materiaalina esim. järjestämillään kursseilla, niin Voimaannuttava synnytys -logoa ja nettisivuosoitetta ei saa leikata pois.

Toivottavasti ohjeesta on apua ja iloa. Toivottavasti saan piakkoin lisättyä ohjeeseen vielä aidon gua shaus kuvan, kun nyt tähän mennessä en sitä siihen saanut.

PS. Jos joku miettii, niin kyllä. Olen joskus aiemmin käynyt gua sha -hieronta kurssin, jossa sattumalta oli kaikki osallistujat synnytysalan väkeä. 😉 Niin ja jos itseäsi kiinnostaa gua sha -hierontakoulutukseen osallistuminen, niin pääkaupunkiseudulla kursseja pitää ainakin Heket:in Anu ja Kätilö, kädet ja sydän -yrittäjä Johanna.

Synnytysviisauksia Penny Simkiniltä, osa 3/3

Tässä viimeisessä Penny postauksessa ajattelin kirjoittaa vähän auki seminaarimuistiinpanoista:  synnytystraumasta (myös kätilöiden näkökulmasta) ja Pennyn vinkkejä ja ajatuksia synnytykseen liittyen.  Mukana on myös linkkivinkkejä.

penny_simkin_voimaannuttava_synnytys

Synnytystrauman yhteydessä puhutaan usein myös PTSD: stä, jolla tarkoitetaan traumanjälkeistä stressihäiriötä. Se saatetaan sekoittaa helposti PPMD:hen eli Postpartum Mood Disorder:iin (= synnytyksenjälkeinen mieliala häiriö) tai  Suomessa ehkä enemmänkin baby bluesiin ja synnytyksen jälkeiseen masennukseen. PTSD tarkoittaa lyhykäisyydessään sitä, että ihminen on koko ajan hälytysvalmiudessa lisääntyneen kortisolin tuotannon takia. Edellisen postauksen aiheeseen liittyen seksuaalisesti hyväksikäytetyillä kortisolia ei enää riitä laskemaan adrenaliinia alas, kun hyväksikäytön toistumisten vuoksi se on ”käytetty loppuun”.

Traumaattinen synnytys on Pennyn mukaan tapahtuma, jonka yksilö uskoo
– aiheuttaneen hänelle hengenvaaran TAI
– vakavan uhkan hänen tai hänen vauvan fyysiselle koskemattomuudelle JA
– hän koki itsensä avuttomaksi, kontrollittomaksi, yksinäiseksi ja jääneensä ilman tukea.

Kärsiminen ja trauma ovat Pennyn mukaan hyvin lähellä toisiaan eikä kumpikaan vaadi fyysistä vammaa. ”Joku saattaa kärsiä ilman kipua tai olla kivuissa ilman kärsimystä.” Siksi on tärkeää kysyä synnyttäjältä arvioita kivusta JA pärjäämisestä. Pennyn mielestä kärsimyksen helpottaminen alkaa sen tunnistamisesta. Tähän hänellä oli kolme keinoa, joista kaksi jo mainitsinkin äsken, mutta tässä ne vielä:
1. Arvio kivusta
2. Arvio pärjäämisestä
3. Koodi-/turvasana

Luennolta mielenkiintoinen juttu liittyi huolien siirtymiseen… Tavallisesti äitiyshuollossa tarjotaan hyvin herkästi, jopa rutiininomaisesti epiduraalia poistamaan kärsimystä ja kipua. Usein sanotaan, että ”Ei ole tarvetta kärsiä… Ei sinun tarvitse todistella mitään… Sinä nautit synnytyksestä sitten kun epiduraali vaikuttaa…” Tutkimusten mukaan se ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista, koska kipuun liittynyt stressi siirtyy huoleksi muihin asioihin! Esimerkiksi synnytyksen kestosta ja vauvan hyvinvoinnista huolehtimiseen, ponnistamisen vaikeuksiin ja jännitteisiin huoneessa normaalista synnytyksen fysiologiasta poikkeamisien takia (mm. sikiön sydänäänten laskut).

Mitä tehdä jos synnyttäjä kärsii ja on mahdollisesti traumatisoitumassa? Pennyn vinkit:
– Ole rauhallinen, ystävällinen, rehellinen ja jämäkkä.
– Katso synnyttäjää silmästä silmään ja kysy onko kunnossa ja pärjääkö.
– Auta keskittymään siihen miten pystyy helpottamaan tilannetta (”Sinun tehtävä on nyt…”)
– Älä jätä häntä!
– Älä lisää traumaa.
– Tarkkaile: pärjäämistä (rentoutuminen, rytmi, jne.) ja ahdinkoa/hätää (luovuttaminen, itkeminen, huutaminen, jne.)

Penny luennoi, että usein traumaattisen synnytyksen kokeneet saavat myötätunnon ja hyväksynnän sijaan moitteet kriittisyydestä. Heille saatetaan usein sanoa, että ”Sinä ja vauvahan olet terveitä/hengissä… Voithan synnyttää vielä uudestaan.” Tai sanotaan äidillä olleen liian suuret odotukset. Puolisot taas usein syyttävät itseään tai kokevat aiheuttaneensa trauman. Jos synnytyksessä asiat menee pieleen, niin usein itsesyytöksissä painii naisen/perheen lisäksi myös synnytyksen henkilökunta tai doula.

Penny luennoi, että kätilöiden PTSD:n Top 3 on ollut:
1. Sikiön/vastasyntyneen kuolema
2. Synnyttäjän kuolema
3. Hartiadystocia

Traumaattisten synnytysten läpi käyminen on tärkeää myös kätilöille ja doulille. Penny kertoi, että olisi olemassa joku www.imsorry.com sivusto, jossa on kätilöiden kirjoittamia ”anteeksipyyntöjä”, mutta tuo osoite ei toiminut enkä enää muista tarkemmin mikä se oli.

penny_baby_out_synnytys

Epiduraalista itselleni oli luennolla uusi tieto se, että naiset eivät tee päätöstä epiduraalista pääasiassa faktojen perusteella, vaan kokemusperusteella! Eli mitä kätilö ajattelee, millaisia kokemuksia tutuilla on jne… Tuo oli todella yllättävä tieto. Yllättävää oli myös se, että niin kuin jo aiemmin kirjoitin, niin kivuttomuus ei takaa sitä etteikö nainen kokisi synnytyksessä ahdinkoa, tuskaa tai hätää. Emotionaalisen tuen merkitys on siinä valtava! Minulle tuli luennolla mieleen, että vaikka kätilön apua ja läsnä oloa ei tarvitse kivun näkökulmasta, niin emotionaalisesta näkökulmasta tarvitsee! Siksi ei ole ok, että myös puudutetut synnyttäjät jätetään itsekseen.

Pennyn mukaan synnytyskipu ei tarkoita kärsimystä jos nainen ymmärtää, että se on normaali supistusten sivuvaikutus, hän tietää mitä tehdä sen suhteen, hän saa kannustusta, opastusta ja tukea, ja hän saa lääkkeellistä kivunlievitystä jos tarvitsee. Jo ennen synnytystä naiselta kannattaisi kysyä miten hän suhtautuu kipulääkitykseen. Apuna voi käyttää asteikkoa -10 = ei kipulääkitystä ja +10 joo kipulääkitykselle!. Lisäksi voi kysyä: ”millaista tukea haluat näissä lukemissa?”.

penny_road_map_synnytys

Penny esitteli toisena päivänä hänen kehittelemänsä synnytyksen  ”Road map”:in. Se on aivan nerokas tapa havainnollista visuaalisesti kuinka synnytys tavallisesti etenee ja miten se muuttuu jos vauva onkin avotarjonnassa tai jos ottaa epiduraalin. Pennyn tiekartassa oli monia hyviä pointteja synnytyksestä, kuten se, että aktiivinen synnytys alkaa vasta kun kohdun suu on avautunut 6cm. (Aiemmin luultiin, että jo 4cm, mutta se tutkimusten mukaan pidä paikkaansa.) Avautumisessa 3-6cm on ne haastavimmat… silloin Pennyn mukaan nainen yrittää kontrolloida, mutta keho painaa synnytystä päälle. Synnytysaallot ovat silloin kovin vaativia ja juuri silloin synnyttäjä tarvitsee eniten tukea ja kannustusta! Tuossa 3-6cm:in kohdalla on ”totuuden hetki”. Silloin nainen:
– on altis ehdotuksille
– ottaa usein epiduraalin tässä kohtaa
– hoksaa ettei voi kontrolloida synnytystä
– on kriisissä itseluottamuksen kanssa

Tärkeää on siinä hetkessä antautua synnytykselle ja löytää omat spontaanit tavat myötäelää sitä synnytystä. Nainen tarvitsee turvallisuutta ja liikkuvuutta. Mitä enemmän vapautta nainen saa, sitä luovempi hän on synnyttäessä. Myös muiden esimerkit on tärkeitä, kuten vaikka rauhallisesti istuva kätilö/doula osoittaa, että kaikki on hyvin eikä ole mitään normaalista poikkeavaa/hätää. Tälle oli englanninkielinen termikin: model confidence.

Pennyllä oli paljon kolmen vinkin juttuja ja myös tähän aiheeseen oli omansa. 😀 Mitä siis EI saa tehdä synnyttävälle naiselle:
1. Älä häiritse häntä!
2. Älä kysy kysymyksiä supistusten aikana!
3. Älä kysy ”mitä sinä haluat tehdä?”!

Penny: If ain´t broke, don´t fix it.

Synnytyspettymysten käsittelystä Pennyllä oli paljonkin kokemusta. Monet naiset ovat käyneet hänen juttusillaan ja purkamassa kokemuksiaan. Penny antoi monia kultaisia neuvoja (erityisesti kätilöille ja doulille) keskusteluihin naisten kanssa, jotka ovat pettyneitä synnytyskokemukseensa. Tärkein neuvo oli opetella aktiivista kuuntelua, joka tarkoittaa sitä että todella annat naisen kertoa oman tarinansa ja sinä oikeasti kuuntelet (mikä ei kaikille ole aina ihan helppoa). :) Kysy: Mitä se tarkoitti sinulle? (esim. luomusynnytys toive -> näyttämisen halua) Mikä järkytti sinua tällä kertaa? Mitä tapahtui sillä hetkellä? (auttaa tunnistamaan olleen tilanteen ja sen ettei ole epäonnistuja) Mitä olisit halunnut, että olisi ollut toisin? Anna naisen kyseenalaista samaansa hoito tuomitsematta, korjaamatta tai varmistamatta hänen kertomaansa ja ryhtymättä puolustuskannalle. Vahvista ja sanoita naiselle takaisin hänen kertomansa haasteet ja kerro mitä hän teki hyvin!

Loppuun vielä linkkivinkki
www.pattch.org
Prevention and treatment of traumatic childbirth

ja luettavaa
Traumatic childbirth – Cheryl Tatano Beck, Jeanne Watson Driscoll, Sue Watson (2013)
Birth Trauma – Kim Thomas (2013)

PS. Kirjoitin aiemmin tänne blogiin turvasanan käytöstä synnytyksessä Pennyn seminaarin innoittamana ja viikolla soitti Vauva -lehden toimittaja sen tiimoilta. Hän kirjoitti Vauva -lehden nettisivuille siitä artikkelin sen keskustelun perusteella. Minusta toimittaja sai ajatuksen kirjoitettua hyvin auki niinkin lyhyestä keskustelusta. Vauva -lehden keskustelupalstalla sai kylmää kyytiä koko turvasana ajatus ja samalla myös Aktiivinen synnytys ry. Harmi. Osa tosin ei ollut edes lukenut koko tekstiä ennen kommentoimistaan… Minua kiinnostaisi Teidän kommentit ja ajatukset! Niitä voi postata tämän tai sitten sen turvasana tekstin perään. :)

6 vinkkiä äänenkäyttöön synnytyksessä

1. Pidä suu ja leuka rentona

Suu/huulet on hermoyhteydessä kohdunsuulle, jolloin suun alueen rentous pitää myös kohdun suuta rentona. Vastaavasti jos suu ja leuat ovat kireät ja puree hampaita yhteen, niin silloin lantionpohja ja kohdunsuukin on tiukempana. Päästä siis suu  ja huulet rennoiksi ja anna myös kohdun suun avautua vauvalle.

TUKIHENKILÖ: Voit välillä muistuttaa suuta ja leukalihaksia rentoutumisesta sivelemällä poskia rennoksi ylhäältä alas päin.

synnytyslaulu_logolla

2. Aloita huokailemalla

Rauhallinen, pieni huokaus riittää erityisesti synnytyksen alkuvaiheessa. Huokauksella hoituu myös usein loppuraskauden harjoitussupistukset, joissa on jo vähän poweria mukana. Hengittämällä ääneen eli huokailemalla olet jo ylittänyt synnytyslaulukynnyksen. Anna äänen tulla sellaisena kuin se tulee. Äänesi on yksilöllinen ja arvokas. Synnytyslaulussa ei tarvita laulutaitoa tai hyvää lauluääntä. Synnytyslaulussa riittää juuri sinun oma äänesi sellaisenaan kuin se tulee. Äänesi on tuttu vauvalle ja synnytyslaulu luo hänelle turvallista oloa.

TUKIHENKILÖ: Jos synnyttäjä näyttää tarvitsevan apua rauhallisen, syvän hengityksen löytämiseksi tai säilyttämiseksi, niin ”voit näyttää mallia”. Huokaile ääneen tai synnytyslaula synnyttäjälle tai hänen kanssaan. Usein esimerkki riittää, eikä edes sanoja tarvita.

3. Muista pitää ääni matalana

Synnytyslaulussa ideana on, että äänenkäyttö on hallittua ja ääni matalaa.  Tavallisesti ääni on alkuun huokailua ja pientä ja voimistuu tuntemusten mukana. Ääni voi olla kaikenlaista soinnikkaasta vokaalin laulamisesta matalaan murinaan ja mörinään. Oleellista on se, että ääni ei ole kireää ja kiljuvaa, jolloin siitä ei ole apua. Matalat äänet resonoivat kehossa alempana, joten ne rentouttaa synnytyksessä paremmin.

Hallittu äänenkäyttö
a) auttaa synnytyksessä fysiologisesti (mm. varmistaa äidin ja vauvan hapen saantia ja rentouttaa kehoa)
b) pitää synnyttäjän keskittyneenä ja tuo sisäistä hallinnan tunnetta olon helpottamisesta
c) on helppo ja tehokas keino lievittää synnytystuntemuksia

TUKIHENKILÖ: Jos synnyttäjän ääni alkaa nousta korkealle tai kiljuvaksi. Odota hetki ja kuuntele korjaako nainen itse äänen matalammalle ja rennommaksi. Jos ei, voit auttaa joko käyttämällä itse matalaa ääntä ja sillä tavalla muistuttaa synnyttäjää tai sitten laulaa esim. ”leuka rentonaaaaa…”. Jos synnyttäjä on paniikissa tai muuten hankala saada viestiä perille, niin voit kokeilla vaikka tätä: kosketa, ota katsekontakti, sano lempeästi mutta napakasti nimen kanssa ”XXXXX, hengitä sisään! Ja hAAAAAAAAAAAA…. ” ja toista sitä kunnes sopiva rytmi löytyy. (Näytä siis mallia vetämällä happea keuhkoihin ja uloshengityksellä laula matalasti vokaalia.)

4. Suuntaa ääni mielessä ja kehossa alaspäin

Voit mielikuvissa vahvistaa äänen ja kehon yhteyttä vauvan syntymiseksi suuntaamalla mielessä ja kehossa ääni alaspäin aivan kuin ääni saattaisi vauvaa konkreettisesti ulos synnytyskanavassa. Mielikuvan avulla voi olla helpompaa pitää ääni matalana ja hallitumpana. Hallitsematon huutaminen suuntautuu usein ihmisestä pois ja ylöspäin ja samalla energiaa hukkuu. Hallittu, kehossa alas päin suunnattu ääni saa energian suuntautumaan syntymän kannalta parempaan suuntaan.

TUKIHENKILÖ: Jos synnyttäjä haluaa kosketusta, niin kosketuksen suunta ylhäältä alas päin voi olla rentouttavampi. Esim. silittäminen hartioilta käsivarsia pitkin alas tai selkän hierominen ylhäältä pakaroille asti.

synnytyslaulu_logolla2

5. Yksi ääni riittää

Synnytyslaulu ei ole vaikeaa. Ihan vaikka A-vokaalin laulaminen synnytyksen alusta loppuun riittää. Ei siis tarvitse yrittää AOUM:ia tai mitään varsinaisia lauluja, jos se ei tunnu omalta.

Yhdessä synnytyksessä lauloin doulana synnyttäjälle avautumisvaiheessa pariin otteeseen ”aaauuuukkkiiii…”, kun ajattelin, että siinä vaiheessa synnytystä hän saattaisi hyötyä avautumisen muistuttamisesta. Itseasiassa vähän sen jälkeen hän alkoi itsekin laulaa ”auki”-sanaa.

6. Anna oman äänen ja rytmin löytyä

Uskalla antaa äänen tulla missä oletkaan. Synnytyslaulua ei tarvitse häpeillä, edes sairaalassa. Monet synnytyslaulukursseilla olleet ovat kysyneet miten synnytyslauluun suhtaudutaan sairaalassa ja kätilöiden taholta. Pääasiassa kuulemani kokemukset ovat olleet positiivisia. Saat tehdä juuri sitä mikä oloasi helpottaa, joten käytä energiasi siihen ja itsesi voimaannuttamiseen sen sijaan, että murehtisit etukäteen esim. henkilökunnan suhtautumista.

Aivan kuin muukin synnyttäjän luontainen toiminta synnytysaaltojen aikana muuttuu synnytyksen vaiheiden mukaan, niin myös äänenkäyttö muuttuu tuntemusten ja synnytyksen intensiteetin kanssa. Keinot ja rytmit voi muuttua moneenkin kertaan synnytyksen aikana, joten anna oman rytmin löytyä aina jokaiseen vaiheeseen uudelleen jos vanha juttu ei enää toimi. Heti synnytyksen alkuvaiheessa ei siis kannata käyttää kaikkia energioita voimalliseen äänenkäyttöön, vaan aloittaa hellemmin ja kevyemmin ja antaa äänen voimistua synnytyksen mukana.

TUKIHENKILÖ: Jos synnyttäjä haluaa käyttää ääntä, niin ole tukena ja rohkaise siihen. Ääntä voi käyttää missä synnytyksen vaiheessa tahansa. Siitä voi olla apua myös jälkisupistuksiin! Myös sektiossa synnytyslaulu voi helpottaa erityisesti henkisesti. Ääni on tärkeää myös vauvalle, joten syntymän jälkeenkin voi huokailla jotain vokaalia tai vaikka lempibiisiä tai tuttua tuutulaulua.

****

synnytyslaulu_voimaannuttava_synnytys

****

Kaksi ensimmäistä kuvaa on synnytyslaulukurssilta Jyväskylästä, jossa olin kouluttajana. Ne kuvat on ottanut Salla Joutsen.

 

Follow my blog with Bloglovin