Lahjapaketti raskaanaolevalle ystävälle

Ystäväni odottaa toista lastaan ja päätin koota hänelle lahjapaketin, koska ei ollut mahdollisuutta pitää mother blessing juhlia. Ajatuksena sitä kootessa oli se, että hän voisi viettää hetken sen parissa ja siitä nauttien. Tässä muutama kuva lahjasta, jos vaikka siitä tulisi ideoita lahjoihin teidän ystäville. :)

(Pahoittelen kuvien huonoa laatua. Olin vahingossa poistanut kuvat kamerasta ennen koneelle lataamista, mutta löysin onneksi puhelimesta muutaman. Muuten olisi jäänyt kuvat kokonaan laittamatta. :/ )

lahjapaketti_raskaana_olevalle_2

Pakkasin lahjan puiseen viinilaatikkoon, kun se sattui olemaan ainoa sopiva. :) Käsistään kätevä ystäväni voi vaikka maalata sen myöhemmin ja laittaa kanteen nupin nostamista varten. (Perhonen symboloi muutosta ja uudistumista.)

lahjapaketti_raskaana_olevalle_4

Laatikon pohjalla oli:
Aktiivinen synnytys ry:n tuorein Sydänääni-lehti
– Pieni canvas-taulu oman voima-/synnytystaulun tekemistä varten
– Muutama ylimääräinen Voimaannuttava synnytys -kortti, joista suurin osa puolisolle tarkoitettuja (sinisessä paperipussissa, missä valkoisia palloja)
– Lansinohin kertakäyttö liivinsuojia
– Aktiivinen synnytys ry:n Synnytyssuklaata
Mini-Raskauspakkaus
– ihanaa Synnytysloitsu- teetä

lahjapaketti_raskaana_olevalle_3
Pohjalla oli myös rintarauhas-värityskuva. Kuvassa on muutama tehtäväkortti synnytykseen valmistautumiseen liittyen, jotka löytyy Mini-Raskauspakkauksesta. Raskauspakkauksessa on myös mm.  tuikkuja (ohje mukana riippuen tuikkujen väreistä), tummaa suklaata, voimalausekortteja…

lahjapaketti_raskaana_olevalle_5
Laatikkoon meni myös voimaviiri, Pachamama-synnytysöljyä ja itse tehtyä jalkakylpysuolaa.

***************

Olin kesän alussa ihanalla Sacred Pregnancy- kouluttajaretriitillä Kotkan Lintukodossa. Se oli aivan mielettömän upea reissu ja miten siisti konsepti se Sacred Pregnancy -kurssi onkaan! <3 Ah! Aloitan Sacred pregnancy kurssien pitämisen täällä Tampereella syksyllä, joten pysykäähän kuulolla.

Tässä alla pieni maistiainen kurssiin liittyvien goodie bagien yhdestä osasesta, jotka on lahjoittanut Weleda. 😉

Weledat goodiebagiin

Oman synnytysvoiman löytäminen

Tampereella Aktiivinen synnytys ry:n teemaillassa pidettiin kätilö Emma Dufvan kanssa ilta oman synnytysvoiman löytämisestä. Olikin aika mielenkiintoinen ilta. Pidin pienen alustuksen ja keskusteltiin aiheesta. Jossain vaiheessa Emma ohjasi lyhyen rentoutuksen synnytysvoimaan liittyen ja keskusteltiin siitä nousseista asioista ja huomioista. Itselle ainakin jäi siitä teemaillasta kiva fiilis.

Kuva 028

Ennen iltaa mietin itsekseni, että mitä se synnytysvoima oikein on. Tulin siihen tulokseen, että synnytysvoima on ennen kaikkea sisäistä voimaa! Ei fyysistä voimaa tai lihasvoimaa niinkään, vaan sitä sisäistä voimaa mitä kumpuaa synnyttäessä. Se on luottamusta, uskoa ja rakkautta elämää, kehoa, itseä, syntyvää lasta, mahdollista kumppania, ym. kohtaan. Kun on paljon synnytysvoimaa läsnä, on läsnä myös rakkautta joka on pelon vastakohta. Synnytysvoima antaa uskallusta antautua synnytyksen vietäväksi ja lisää rohkeutta mennä synnytysaaltojen mukana. Synnytysvoimassa on kehon viisautta, muistia ja kykyä.

Koen, että synnytysvoimaa lisää kaikki ulkopuolelta tuleva vahvistus, kuten muiden antama tuki, vahvistavat tarinat ja voimaannuttava ympäristö. Meissä jokaisessa on olemassa synnytysvoimaa ja sitä on mahdollista lisätä. Olen sitä mieltä, että synnytystiimi pystyy omalla toiminnallaan myös lisäämään synnyttäjän synnytysvoimaa.

Synnytysvoima antaa uskallusta antautua synnytyksen vietäväksi ja lisää rohkeutta mennä synnytysaaltojen mukana.

Synnytysvoiman kerääminen alkaa minusta jopa jo ennen raskautta, mutta erityisesti raskausaikana. Synnytykseen valmistautuminen itselle sopivilla tavoilla (tiedollinen, kehollinen, psyykkinen, sosiaalinen, jne.) auttaa synnytysvoiman löytämisessä ja lisäämisessä. Jokainen on yksilö, jokaisella on omat juttunsa. Niin myös sen suhteen miten löytää ja saavuttaa tie oman synnytysvoiman löytämiseen. Varsinkin esikoista odottaessa se saattaa olla haastavampaa tai jos edellinen synnytys on ollut traumaattinen, mutta mahdollista silti!

Synnytysvoiman erityisyys on varmasti siinä, että siinä on suurena osana syntyvä vauva ja rakkaus häntä kohtaan. Syntymä on pyhä hetki ja voidaan nähdä suurena muutoksena/siirtymänä niin lapsen, äidin kuin muidenkin siihen liittyvien aikuisten kohdalla. Syntymän ihme, vauvan syntyminen tähän maailmaan ja kaikki muu mitä vauva syntyessään muuttaa, on osallisia synnytysvoimaan. Synnytysvoimaan joka on omalta osaltaan myös hieman mystinen asia. Voima jota naisista vain kumpuaa, ikiaikaista ja toisaalta myös vähän eläimellistäkin voimaa.

Tukihenkilöiden tärkein tehtävä on luottaa odottajan/synnyttäjän omaan synnytysvoimaan! Niin kuin sanoin, sitä on meissä kaikissa. <3

^^^^^^^^^^^^^^^^

TULOSSA

* Helatorstaina 5.5.2016 Voimaannuttava synnytys päivä Tampereella
* La 14.5.2016 kursseja Oulussa
* Mahdollisesti odottajien ilta toukokuussa Tampereella
* Syyskuussa kätilö- ja terveydenhoitajaopiskelijoille omia kursseja Tampereella ja Jyväskylässä

helatorstai_mainos_2016

Vinkkejä raskausvaivoihin

Vanhan blogin kätköistä kaivoin raskausvaivojen vinkkilistan ja lisäsin sinne pari vinkkiä joukkoon. Vinkit on peräisin mm. Frantsilan tuotemanuaalista, kouluttajan ohjeista ja Virpi Raipala-Cormierin kanssa käydystä puhelinkeskustelusta, vyöhyketerapeutti Kirsi Sarimaan luentomuistiinpanoista, sekä kätilökouluttajan Elizabeth Davisin Heart & Hands -kirjasta. Vinkkejä on löytynyt myös Bebesinfon sivuilta. Vinkkilistaa olen koonnut useampaan otteeseen useamman vuoden ajan, joten kaikkia lähteitä en enää valitettavasti edes muista. :/

Aloin aikoinaan kokoamaan listaa, koska itse raskaana ollessa en saanut perinteisten väylien (esim. neuvola) kautta apua vaivoihini. Löysin avun ja helpotuksen muualta, ja totta kai tuli mieleeni jakaa vinkkejä muillekin, jotka niitä saattaisi olla vailla.

HUOM! Suosittelen ottamaan asioista selvää eri tahoilta ja esim. täydentävien hoitomuotojen osalta keskustelemaan raskaana olevien hoitamiseen perehtyneen ammattilaisen kanssa. Jokainen kuitenkin tekee lopulta omat päätöksensä ja kantaa myös vastuun valinnoistaan. Viralliset suositukset ja ohjeet Suomessa antaa THL ja mm. heidän julkaisema Äitiysneuvola opas. Nämä vinkit eivät korvaa mahdollisesti tarpeellista lääketieteellistä hoitoa tms. Enkä ota vastuuta kenenkään valinnoista näiden vinkkien suhteen.

hieronta_raskausvaivat_raskaus

Kuva: Pixabay

Tässä vielä vanhan blogin ko. aiheen postauksesta alustusteksti:
”Frantsilan tuotteista sen verran, että juttelin juuri puhelimessa (16.4.2013)  Virpi Raipala-Cormierin kanssa ja varmistin, että tuotteet sopivat raskaana oleville. Ihmiset ovat yksilöitä ja annostusten suhteen voi olla siitä syystä pientä vaihtelua myös. Olen laittanut uutteisiin ohjeista pienimmän tippa-annoksen, mutta tosiaan ihmisestä riippuen pienempikin annos tai vastaavasti suurin 20 voi olla riittävä. Kuuntele siis omaa kehoasi tässäkin asiassa! :)

Lisäksi juttelimme Fimean ohjeista liittyen esim. inkivääriin. Pieninä annoksina sitä voi hänen mukaan käyttää. Voit myös vaikka googlata mitä niistä sanotaan. Samoin kuin nokkonen, yleensä ei puhdistavia yrttejä tms. suositella, mutta pienenä annoksena ja lyhyenä kuurina se voi antaa suuren avun hankalaan vaivaan. Voit siis miettiä ja tutkia asiaa ja tehdä niin kuin parhaaksi koet.

Täysin kiellettyjä Raipala-Cormierin mukaan raskausaikana on paatsama, senna ja koiruoho. Eli ei kovinkaan iso määrä kasveja! :) Joitakin hoitoja kuten akupunktiota tai vyöhyketerapiaa ei suositella automaattisesti ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, mutta asiasta kannattaa neuvotella raskaana olevien hoitoon perehtyneeltä ammattilaiselta. Hoito voi olla huomattavasti pienempi ”paha” jos vaihtoehtona vaikka se, että joutuisi rajun pahoinvoinnin takia sairaalahoitoon. ”

Vaivat aakkosjärjestyksessä: 

 Anemia
– Himo jääpaloihin voi kertoa raudan puutteesta
– Ruokavalio: persilja, rusinoita, pinaattia! Vihermehut
– Frantsila: nokkonen (Nokkostipat -uute, teenä, jauheena) silloin tällöin, tai pienellä annokselle lyhyenä 1-2vkon kuurina

Kohdun supistelu
– Lepo
– Frantsila: Tyyneyden tipat -yrttiuute (15 tippaa 2-5krt/pv veden kera 1vkon kuurina), Suomalaiset aputipat (tarpeen mukaan), Kuisma eli johannisöljy (alavatsalle ja -selälle)
– Refleksologia/vyöhyketerapia
– Akupunktio

Korkea verenpaine
– Ruokavalio: EI piristeitä kuten kahvia, mustaa teetä, suklaata, energiajuomia tai muita piristäviä hiilihappojuomia. Vältä vahvoja mausteita: sinappi, mustapippuri, inkivääri, muskotti, paitsi cayennepippuri. Suosi: korkealaatuisia proteiineja, täysjyväkuituja, mineraalirikkaita kasviksia ja hedelmiä. Erityisesti: vesimeloni, parsakaali, kurkku ja sipuli laskee verenpainetta. Valkosipulia!
– Kalsium- ja magnesiumlisä
– Ei tupakkaa/nikotiinia
– Liikunta ja rentoutuminen!
– Akupunktio
– Refleksologia/vyöhyketerapia
– Osteopatia

Liitoskivut
– Tukivyö (tavallinen tukivyö tai fysioterapeuteilta ilmaiseksi lainaan saatava Si-vyö)
– Jooga
– Nukkuessa paksuhko tyyny/imetystyyny jalkojen välissä
– Kävely peruuttamalla
– Jumppapallon päällä istuskelu ja lantionpyörittely jalat täysin levällään tai sitten suppeammalla (ihan kumpi itselle toimii paremmin)
– Lämpö: sauna, kaurapussi, ym.
– Akupunktio
– Refleksologia/vyöhyketerapia
– Osteopatia

Närästys
– Frantsila: Masumahla -yrttiuute (15 tippaa 2-5krt/pv veden kera 1vkon kuurina)
– Perunatärkkelys: lasiin tilkka vettä esim. 1/2dl ja sen verran perunajauhoja, että juuri ja juuri juotavaa. Voi ottaa useamman kerran pv:ssä.
– Ostepatia
– Refleksologia/vyöhyketerapia
– Akupunktio

Pahoinvointi
– Ruokavalio: proteiinipitoista ruokaa (-> kanamunia, juustoa, kanaa, lihaa), B-vitamiineja! (-> papuja, manteleita, parsakaalia), pieniä määriä minttua ja inkivääriä, syö pieniä annoksia usein, vihermehuja
– Frantsila: Minttumelodia yrittitee (lyhyt kuuri)
– Inkiväärin ja piparmintun eteerinen öljy höyryhengitykseen tai laimennettuna 1tippa/1rkl kasviöljyä ranteiden sisäuolelle
– Mohdoh oranssi Travel -vaha (5-10min/pv)
– Earth mama angel baby – Happy mama spray
– Akupainanta /akupunktio
– Seaband ranneke
– Refleksologia/vyöhyketerapia
– Osteopatia

Peräpukamat
– Frantsila: 11 yrtin salva paikallisesti, Säihkysääri -yrttiuute paikallisesti (kosteaan pumpuliin tai pyyhkeeseen laimennettuna tai huuhteluna 1osa uutetta 5osaa vettä)
– Osteopatia

Päänsärky
– Rentouttavat teet, esim. kamomilla
– Juo riittävästi nesteitä!!!
– Hieronta
– Jooga
– Osteopatia
– Kiropraktia
– Akupunktio
– Refleksologia/vyöhyketerapia

Raskausarvet
(ennaltaehkäisy)
– Ravitsemus: lisäravinteilla sinkki ja kupari tasot kuntoon
– Frantsila: Kuismaöljy ja/tai kamomilla öljy iholle
– Mandariinia eteerisenä öljynä laimennettuna perusöljyyn (iholle)
– Full Moon Natural Cosmetics: MamaMoon -raskausöljy
(hoito)
– kuparisalva

Stressi, pelot… 
– Frantsila: Tyyneyden tipat (15 tippaa 2-5krt/pv:ssä nesteen kera tarpeen mukaan tai 1vkon kuurina), Suomalaiset aputipat
– Bach:in Rescue remedy suihke (2-3suihkausta kielelle tarv.) tai tipat
– Homeopatia
– Refleksologia/vyöhyketerapia

Suonenveto
– Kalsium, fosfori ja magnesium epätasapainossa -> lisäravinteet
– Lämmintä jalkoihin
– Akupainanta (jalan suonenvetoa akuutisti helpottava piste pohkeessa (roikkuvan pohjelihaksen korkein kohta, alapuolella keskellä säärtä)

Suonikohjut
– Älä istu jalat ristissä tai seiso pitkiä aikoja
– E-vitamiinia!
– Frantsila: siankärsämö kylvyt, -pakkaukset ja -salvat, tai kehäkukkavoide + sypressin eteerinen öljy (2tippaa/rkl voidetta)
– Häpyhuulien suonikohjuihin Frantsilan Säihkysääri yrttiuute  paikallisesti kosteaan pumpuliin tai pyyhkeeseen laimennettuna tai huuhteluna 1osa uutetta 5osaa vettä
– Homeopatia

Turvotus
– Liikunta: kävely, venyttely/jooga, uinti, vesijuoksu…
– Vesi juomana
– Ruokailu: suola, lakritsi ja salmiakki pois, sokeri ja valkoiset jauhot vähemmälle. Suosi: hedelmät (ananas, greippi, mansikka), kasvikset, riisi, viljatuotteet, vihreä tee, vihermehut
– Hieronta (erit. nilkat ja alaselkä)
– Jalat ylös aina kun voi
– Jalkojen (ja tarv. käsien) suihkuttelu viileällä vedellä tai viileä jalkakylpy (esim. nokkosesta, koivusta ja mesiangervosta tehty jalkakylpy tai Frantsilan virkistävä jalkakylpy)
– Tukisukat
– Istumisen välttäminen
– Akupainanta & akupunktio
– Homeopatia
– Refleksologia/vyöhyketerapia
– Lymfahoito
– Osteopatia

Ummetus
– Ruokavalio: helposti sulavia ruokia, kasvis- ja kuitupitoinen ruokavalio, riittävästi vettä aterioiden välillä, mausteiden ja ruoansulatusta helpottavien yrttien käyttö voi auttaa
– Erota jano ja nälkä toisistaan ja toimi todellisen tarpeen mukaan!
– Liikunta
– Frantsila: Ahtojää -yrttiuute (15 tippaa 2-5krt pv:ssä veden kera 1vkon kuurina, ei sovi siankärsämö-allergisille)
– Osteopatia
– Refleksologia/vyöhyketerapia
– Akupunktio

Unettomuus
– Frantsila: Unilintu yrttiuute (1/2h ennen nukkumaan menoa 15 tippaa veden kera 1vkon kuurina), Tyyneyden tipat (15 tippaa veden kera 2-5krt päivässä 1vkon kuurina, eli voi ottaa ennen nukkumaan menoa, yöllä kukkuessaan tai päivälläkin rauhoittamaan)
– Osteopatia
– Akupunktio
– Refleksologia/vyöhyketerapia

Väsymys
– Lepo
– Liikunta
– Sosiaalinen aktiivisuus
– Ruokavalio: Laajasti hedelmiä ja vihanneksia joista energiaa, vihermehut
– Refleksologia/vyöhyketerapia

Selkäkipu
– Akupunktio
– Raskaushieronta
– Osteopatia
– Jooga

Raskausmyrkytys
HUOM! Raskausmyrkytys on vakava tila, jolloin sairaala hoito on tarpeen. Alkuvaiheen oireita voi helpottaa muutamalla keinolla, mutta ne eivät korvaa lääketieteellistä apua jos se on tarpeen. Teethän neuvolan ja synnytyssairaalasi kanssa tiivistä yhteistyötä tässä asiassa! Vinkkien suhteen kannattaa olla yhteydessä ko. asiantuntijoihin.
– ruokavalio: mahdollisimman vähän munuaisia rasittavaa
– vyöhyketerapia
– arginiinilisä

19 keinoa selviytyä loppuraskauden kärvistelyistä

19_keinoa_selvityä_loppuraskaus_synnytys

Sain inspiraation tähän postaukseen jo aikaa sitten kun yhdessä keskusteluryhmässä aika monella raskaana olevalla oli loppuraskaus  yhtä kärvistelyä ja tuskailua.  Monilla aikakin käy pitkäksi viimeisillä viikoilla, varsinkin ensimmäistä lasta odottavilla. Olo saattaa olla jo todella tukala, epäsäännölliset supistelut voi käydä mielen päälle ja huonosti nukutut yöt kerätä väsymystä. On ihan tavallista ja luonnollistakin, että raskauden lähestyessä loppua alkaa jo halutakin isosta vatsasta eroon ja vauvan sylin puolelle. Raskausajan vaivoja pystyy helpottamaan monin eri tavoin, kirjoitan niistä koostetta toisella kertaa, mutta jos  viimeiset viikot ja päivät on kuitenkin yhtä kärvistelyä, kaikki valmistelut on tehty, kaikki synnytyskirjat luettu, kaapit siivottu sataan kertaan, jne. 😉 …niin tässä muutama vinkki joita voit kokeilla.

1. Nosta oksitosiinia
Oksitosiinia tarvitaan synnytyksessä. Se on rakkaus-, mielihyvähormoni, jonka määrää voi lisätä oikeastaan kaikella mikä tekee olon hyväksi. Tee sitä mistä nautit, syö lempiherkkuja, jne. Erityisesti kasvojen ja pään alueen silittäminen lisää oksitosiinia kehossa. Sen lisäksi tumma suklaa nostattaa oksitosiinia.

2. Elä hetkessä
Erityisesti hengitysharjoituksilla tai meditaatiolla pääset kiinni tähän hetkeen. Yritä irrottaa menneet jutut, nauttia tästä hetkestä juuri nyt ja pyri jättämään tulevan miettiminen pois. Elämä on tässä ja nyt. Tulevasta ei voi tietää. Mistä voit olla kiitollinen tässä hetkessä?

Tee NYT niitä juttuja mitä eteen tupsahtaa tarjolle ja tuntuu hyvältä. Jos mielessä käy ”olispa kiva, mutta en jaksa”. Tartu kiinni siihen ensimmäiseen ajatukseen, intuitioon. Kokeile mitä kivaa se tuokaan tullessaan sinulle ja vauvalle.

3. Tee ruokaa pakkaseen
Et varmasti kadu. Synnytyksen jälkeen on luksusta kun saa rauhassa keskittyä vauvaan ja toipumiseen ja voi vaan lämmitellä ruokaa jemmasta. Syöminen on tärkeää jaksamisen, toipumisen ja imetyksen kannalta, joten mitä helpommin se käy niin sitä parempi. :) Ruokajemma hupenee yllättävän nopeasti varsinkin jos perheessä on lapsia jo ennestään, joten sitä kannattaa tehdä reilusti, jos vain jaksaa. Tai jos mahdollista niin pyytää suvun naisia auttamaan.

lepo_raskaus_synnytys

4. Lepää
Lepää aina kun mahdollista. Keskushermosto tarvitsee lepoa raskausaikana enemmän kuin normaalisti. Pienikin lepohetki on hyväksi. Lepääminen ei aina välttämättä tarkoita sitä, että pitää nukahtaa jotta siitä on apua. Toki jos on kovasti univelkaa niin nukkuminen olisi tarpeen. Frantsilan Tyyneyden tippoja voi kokeilla unen tueksi. Loppuraskaudesta uni käy pätkittäiseksi ja sitä alkaa valmistautumaan yöheräämisiin, joten ”huonoihin öihin” suhtautuminenkin vaikuttaa siihen miten ne henkisesti jaksaa.

Jos perheessä on lapsia jo ennestään, niin lepoaika voi olla kortilla. Silloin kannattaa pyytää apua (ystäviltä, lähisuvulta, naapureilta, kummeilta, neuvolan kautta, jne.). Synnytys on iso ponnistus, joten siihen tarvitaan voimia.

5. Kiitä
Tee kiitos kortit raskausajan tuesta niille, joilta olet saanut tukea ja kannustusta. Voit kiittää vaikka yhdestäkin kannustaneesta kohtaamisesta tai vaikka koko raskausajan tuesta esim. puolisolle, ystävälle tai neuvolan työntekijälle. Kirjoita korttiin mikä saamassasi tuessa on ollut merkityksellistä ja miksi se on ollut sinulle tärkeää.

6. Anna vauvalle aikaa
Synnytyksen käynnistymiseen vaikuttaa moni asia, mutta tärkein on kuitenkin se onko vauva valmis. Äidin olot voi vaikuttaa myös, jos äiti on vaikka kovin stressaantunut, väsynyt ja peloissaan. On hyvin ymmärrettävää, että jos olo on todella tukala, raskausvaivat pahimmillaan ja vaikka muu perhe ja arki siinä pyöritettävänä, niin sitä toivoo yli kaiken vauvan syntymää mahdollisimman pian. Voi olla hankala yrittää suhtautua positiivisesti yhtään mihinkään, jos raskaana oleminen tuntuu kärsimykseltä ja oma olo on huono.

Voit puhua rakkauden sanoin vauvallesi, että odotat jo kovasti hänen syntymäänsä. Yritä (yrittäminen riittää 😉 ) antaa vauvalle aikaa valmistautumiseen ja kypsymiseen. Hänen elämäntarinansa on pian alkamassa täällä maanpäällä. Päivät voi tuntua pitkiltä, mutta ei mene enää kauan kun hän on täällä.

7. Hemmottele itseäsi
Mene hierontaan, jalkahoitoon, kampaajalle, uimaan, ravintolaan syömään, osta kukkia kotiin, tee kasvohoito, tms… Olet sen arvoinen. Oli olo kuinka kurja tai hyvä, olet hemmottelun ansainnut! Erityisesti lapsiperheiden äidit usein jättää oman hemmottelun väliin, kun perhe menee edelle ja oma hemmottelu tuntuu itsekkäältä varsinkin jos rahat on tiukassa. NYT on se hetki kun SINÄ menet edelle ja olet ansainnut hemmottelun hyvällä omalla tunnolla!

8. Pyri löytämään olemisen tasapaino
Ajattelen, että hyvään oloon tarvitaan sopivaa olemisen tasapainoa levollisen & rentouttavan ja aktiivisen & energisoivan kanssa. Toki rentoutumisesta saa usein energiaa, mutta tarkoitan näillä sitä olotilaa mikä toimiessa on.

olemisen_tasapaino_raskaus_synnytys
Jos nämä menee yli niin levollinen olisi apaattinen ja vetämätön, kun taas aktiivinen taas yliaktiivinen hypersuorittaja. Ajattelen, että sellainen sopiva tasapaino auttaisi jaksamaan loppuraskauden vaivojen kanssa ja tasaisi myös mielen myllerryksiä.

9. Lue imetyksestä
Usein raskausaikana tulee luettua raskaudesta, synnytyksestä  ja ehkä vauvan hoidostakin, mutta imetys saattaa jäädä paitsioon. Nyt jos koska kannattaa avata vielä se kirja tai nettisivu. Imetystiedon lukeminen ei koskaan mene hukkaan. Kun vauva on jo siinä rinnalla , niin sitten onkin haastavampaa alkaa opiskelemaan imetysjuttuja, mutta ei toki mahdotonta… Siinähän sitä ollaan valtaosa päivästä… Vauva sylissä ja rinta suussa. 😉 Imetystiedon lukeminen kannattaa vaikka lähtökohtaisesti ajattelisikin osittaisimetystä tai pulloruokintaa. Rintamaito on parasta evästä vauvalle ja imetyksen onnistuminen vaatii työtä enemmän tai vähemmän. Siksi suosittelen lämpimästi lukemaan vielä kun rauhassa voi. 😉

10. Affirmaatiot joka päivälle
Tee joka päivälle oma affirmaatio eli positiivinen, voimalause joka ei ole kovin pitkä. Voit tehdä sen vaikka aamulla herättyäsi kun olet hetken tunnustellut, että millaista voimalausetta voisit tarvita. Tai sitten voit tehdä useamman lauseen valmiiksi ja ottaa  uuden joka päivä tai kun tuntuu, että vanha ei ole enää tarpeen. Laita lause johonkin mistä näet sen usein tai voit sanoa sitä mielessäsi päivän aikana vaikka se ei olisikaan näkyvillä. Mielen voima on valtaisa ja affirmaatiot on helppo keino lisätä positiivisuutta ja hyvää mieltä.

11. Mene ja tee
Vauvan synnyttyä lähteminen ja tekeminen ei välttämättä ole enää niin helppoa, eikä joka paikkaan voi pienen vauvan kanssa oikein edes mennäkään. Ei sitä välttämättä hoksaakaan raskausaikana kuinka helppoa on mennä ilman vauvaa ennen kuin vauva on sitten syntynyt ja on pieni huolehdittavana mukana. Nyt siis kannattaa vielä käydä kivoissa paikoissa ja tehdä niitä mieluisia juttuja mitä ei sitten vauvan synnyttyä pysty.

12. Kirjoita vauvalle tervetulokirje
Voit kirjoittaa kauniin kirjeen vauvalle muistoksi. Jos haluat voit kertoa siinä elämästänne ennen vauvaa, siitä kuinka vauva sai alkunsa ja miten raskausaikana häntä on odotettu. Voit kertoa tunnelmista ennen synnytystä. Halutessasi voit kirjoittaa siihen myös, että mitä vauvalle toivot hänen elämäänsä ja jotain ajatuksia elämän varrelle. Kirjeen voit säästää vauvalle muistoksi tai vaikka lukea nimiäis- tai kastejuhlassa.

13. Tuoksuttele hyvää oloa
Eteeriset öljyt on voimallisia tuoksuja, joilla on vaikutusta mieleen ja kehoon. Niissä on myös sellaisia, joita voi käyttää turvallisesti loppuraskaudessakin. Kotimaisia öljyjä on Frantsilalla ja laaja valikoima on Young Living öljyillä.  Vähän suomeksi Young Living öljyistä tässä.

14. Huomioi sisarukset
Jos perheessä on jo lapsia, on uuden perheenjäsenen syntymä iso juttu heillekin. Voit miettiä teidän perheelle ja lapsille sopivan tavan huomioida ja muistaa lapsia kun vauva on syntynyt. Voit vaikka valmistella yhteisen tai omat lahjat sen kunniaksi, että tulee isosisarukseksi tälle uudelle lapselle. Voit vaikka miettiä jokaiselle sisarukselle oman erikoistehtävän, jota voi sitten isompana sisaruksena toteuttaa. Erikois-/kunniatehtävä voi olla iän mukaan sopiva ja joko fyysinen tai henkinen. Tehtävä voisi olla
– Vaippalähetti
– Tutin metsästäjä
– Unen vartija (vanhempi lapsi katsoo ettei pienet mene herättämään kesken unien)
– Hymyn tuoja (hymyillä ja nauraa vauvalle/vauvan kanssa)
– Kantoliinan kantaja (tuo kantoliinaa äidille ja vauvalle)
– Rakkauden lähettiläs (antaa extra suukkoja vauvalle)
– Sanojen haltia (kuiskii kauniita sanoja vauvalle)
– Sinappi soturi (vie kakkavaipat roskiin/pesuun)

15. Naura ja itke
Välillä on ihanaa nauraa oikein kunnolla vatsa kipeänä. Se tekee niin hyvää! Itkeminenkin tekee hyvää ja sekin on välillä tarpeen. Naura ja itke. Anna tunteiden tulla ja puhdistaa!

16. Hoida krempat kuntoon
Käy raskaushieronnassa, osteopaatilla, vyöhyketerapiassa, akupunktiossa tai muussa hoidossa. Suurimpaan osaan raskausvaivoista on saatavilla apua ja jos et vielä ole sitä saanut, niin nyt on aika saada oloon helpotusta! Vinkkejä voit löytää myös Frantsilan Onnellinen odotus -lehtisestä ja vanhasta Raskausvaivat  -vinkkilistastani. Jos mietit kannattaako hoidosta maksaa, niin sanoisin, että se mitä saat itsellesi ja oloosi on monin verroin enemmän kuin ne eurot mitä olet maksanut. Parempi olo fyysisesti lisää huomattavasti myös sitä psyykkistä hyvinvointia. Mitä paremmin voit kun synnytys alkaa, sitä parempi lähtökohta on synnytykselle ja siitä toipumiselle. Olet arvokas ja hyvinvointiin kannattaa nähdä vaivaa.

voimaanuttava_synnytys_raskaus_

17. Mene luontoon
Mene luontoon rauhoittumaan tai pyydä jotakuta tuomaan luonto luoksesi (puun oksia, matalassa kulhossa sammalta, ym.), jos liikkuminen on hankalaa tai kielletty. Luonto maadoittaa ja rentouttaa. Raskaus ja synnytys on luonnollisia vaiheita ja tapahtumia naisen kehossa ja elämässä. Anna luonnon voiman viedä sinut mennessään. Sinun ei tarvitse jaksaa yksin, ei tarvitse olla pelkästään omassa voimassa, vaan ota luonnon voimat avuksi.

18. Pura pelkoja ja huolia pois
Tässä vaiheessa raskautta ja elämää ei ole tarkoituksen mukaista kaivaa pois pahimmat ja syvimmät pelot, mutta niitä tähän hetkeen ja tulevaan synnytykseen liittyviä kannatta pyrkiä saamaan pois mielestä ja kehosta. Keinoja on erilaisia… kehollisia ja henkisiä. Voit etsiä itsellesi sopivia tapoja. Helposti kotona itse toteutettavia on mm.
– Ota rauhallinen tila itsellesi, sytytä oma huolille omistettu kynttilä, mieti rauhassa pelot ja huolet mitä tässä hetkessä on olemassa ja puhalla ne taivaan tuuliin samalla kun puhallat kynttilän sammuksiin.
– Piirrä vapaasti tai vaikka pyöreään muotoon piirretty mietiskelykuva Mandala. Anna paperille tulla joko pelkkinä väreinä ja/tai muotoina tai sitten ihan piirrustuksina pelot mielestä pois.
– Kirjoita paperille huolet, murheet ja pelot. Voit joko polttaa ne tai silputa ne niille tarkoitettuun rasiaan.
Muista pyrkiä päästämään näitä tehdessä peloista ja murheista irti valitsemasi keinon avulla. Pelko ja rakkaus ei voi olla samassa paikassa. Valitse siis tilalle rakkautta ja valoa.

19. Tee aarrekartta synnytykseen
Leikkaa lehdistä sanoja ja kuvia tai piirrä oma aarrekarttasi synnytykseen. Voit laittaa siihen niitä asioita mitä haaveilet ja toivot. Pidä se näkösällä loppuraskauden ajan ja voit vaikka täydentääkin sitä tarpeen mukaan.

aarrekartta_synnytys_raskaus

Parempia loppuraskauden päiviä toivottaen,
Terhi

Aktiivisuus sairaalasynnytyksessä

Löysin blogini uumenista sattumalta juuri ajankohtaisen kirjoituksen aktiivisuudesta sairaalasynnytyksessä (vuodelta 2010). Olemme puhuneet viime aikoina siitä monessakin eri yhteydessä ja nyt vanha blogikirjoitukseni tupsahti eteeni.. Se on nyt tässä hieman korjailtuna ja muokattuna. :) Alkuperäinen teksti löytyy täältä.

Olin kotona tehnyt Aktiivinen synnytys ry:n synnytysteemailtaa varten pahville pari aivoriihtä, joita hyödynsin alustuksessa. Toisella puolella oli ”Aktiivisuus/Passiivisuus” ja toisella ”tavallisimmat riskikohdat”. Jätin pahvin Napapiirille, joten ulkomuistista yritän muistella tähän ne mitä siihen laitoin. Lisään myös vähän selvennyksiä, ettei tule väärinkäsityksiä. :)

Aktiivisuus
* Alkaa jo raskausaikana
* Lähtee aktiivisesta asenteesta synnyttämistä kohtaan
* Synnyttäjä tekevä ja synnyttävä osapuoli
* On aktiivista osallistumista: mm. liikkuminen, omien toiveiden esille tuominen…
* Vaikka joutuisikin lääketiet. syystä makuutetuksi voi silti olla aktiivinen
* Käytännössä oman kehon ja vauvan auttamista!
* Ei tarkoita sitä, etteikö voisi levätä välillä 😉

voimaannuttava_synnytys_aktiivisuus_raskaus

Jotta synnytyksessä voi olla aktiivinen, täytyy jo raskausaikana perehtyä synnyttämiseen jonkin verran ja siihen missä asioissa itse voi (ja kannattaa) vaikuttaa. Aktiivinen asenne on tärkeä ja synnytyksen aikana sitä kannattaa ylläpitää. Sen tukemisessa tukihenkilöt ja kätilö ovat tärkeässä roolissa.

Aktiivisessa synnytyksessä synnyttäjällä on tunne siitä, että HÄN synnyttää ja tekee – ei kätilö tai kukaan muu! Synnyttäjä osallistuu eri tavoin ja samalla auttaa omaa kehoaan synnyttämään ja vauvaa syntymään. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö saisi levätä välillä. Toki saa, ja täytyykin silloin kun siihen on tarvetta. Jos taas joutuu jostain lääketieteellisestä syystä makuutetuksi, niin myös silloin voi olla aktiivinen. Esim. tilanteen mukaan makuuasentokin voi olla pystympi tai jos ei muuta oikein voi niin äänenkäyttö ja ns. synnytyslaulu on hyvä vaihtoehto olla aktiivinen ja auttaa kehoa ja vauvaa.

Aktiivisuutta on myös omien oikeuksien tiedostaminen ja niiden arvostaminen. Synnyttäjällä on oikeus päättää omasta kehostaan ja siitä millä tavalla häntä ja syntyvää vauvaa hoidetaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos nainen ei halua, että nyt juuri tehdään sisätutkimusta tai juuri tässä asennossa, niin sitä on kätilön kunnioitettava. Nainen päättää. Toki naisella on myös oikeus saada riittävästi tietoa päätöksiensä tueksi. Sitä tietoa on hyvä kerätä jo raskausaikana, koska synnytys ei ole siihen kovin otollinen hetki. (Synnyttäjän oikeuksista on ollut kahdessa edellisessä Aktiivinen synnytys ry:n jäsenlehdessä Sydänäänessä. Kannattaa lukea! :) )

Passiivisuus
* On potilaan rooliin asettumista (usein huomaamattaan)
* Tekemisen kohteena olemista
* Käytännössä usein pedissä makaamista koko sairaalassa olo aika
* Jälkeen päin synnyttäjälle saattaa jäädä synnytyksestä tyhjä ja pettynyt olo, voi tuntua siltä, että kätilö synnytti mutta itse äiti ei. (Toki noin voi tuntua muustakin syystä.)

Passiivisuutta on monenlaista. Tavallisimmin synnytyksessä se on sitä, että synnyttäjä jämähtää sänkyyn ja kuin vierivä lumipallo, joutuu kaiken tekemisen ja erilaisten toimenpiteiden kohteeksi. Passiivisuutta on myös päätöksien tekoon osallistumattomuus. Kätilön kannalta harmillisinta lienee yhteistyö synnyttäjän kanssa, joka on henkisesti passiivinen ja välinpitämätön vähän kaiken suhteen. Synnyttäjä saattaa jopa haluta, että kätilö ”synnyttäisi hänen puolestaan”.

Tavallisimmat riskikohdat
* Sairaalaan meno
* Siirtyminen synnytyssaliin
* Toimenpiteet ja puudutteet
* Ponnistusvaihe
* Kätilön (tai muiden työntekijöiden) vuoronvaihdot

Sairaalaan menoon ja synnytyssaliin siirtymiseen liittyy kaikista voimakkaammin ed. mainituista riskikohdista ympäristön muutos ja vieraat ihmiset. Synnyttäjä on synnyttäessään hyvin herkässä tilassa ja myös hormonitoiminta reagoi herkästi erilaisiin muutoksiin. Sairaala on useimmille synnyttäjille vieras ja ehkä pelottavakin paikka, joten helposti sinne mennessä ottaa potilaan roolin. Potilaan roolin saattaa yhdistää aiemmista sairaalakokemuksista. Synnyttäjä ei kuitenkaan ole sairas, eikä synnytys ole sairaus. Potilaan rooliin ei siis ole tarvetta mennä missään vaiheessa. Nainen on osaava, kykenevä ja hänellä on samat oikeudet kuin muillakin.

Kotona ollessaan synnyttäjä on yleensä päässyt ”omaan synnytysjuttuun” sisälle, mutta sairaalaan meno ja/tai synnytyssaliin siirtyminen voi häiritä sitä ratkaisevasti. Jopa niin, että synnytys pysähtyy joksikin aikaa. Monikaan synnytyssairaala tai synnytysvastaanotto ei ole aktiivisuuteen rohkaiseva tai kannustava, joten aktiivisuus voi olla hieman haastavaa varsinkin ensisynnyttäjälle, jolle synnytys on eri tavoin uusi ja vieras kokemus. Usein myös vieraiden ihmisten läsnä olo voi saada synnyttäjän varautumaan ja käyttäytymään toisin kuin esimerkiksi kotona oli aiemmin hyväksi kokenut.

Ympäristö on useissa sairaaloissa myös siinä mielessä potilaan rooliin ohjaava, että sängyt ja niissä makaaminen on liian usein isossa roolissa. Esimerkkinä sairaalaan tullessa otettava sydän- ja supistuskäyrä, joka jostain ihme syystä otetaan todella monissa sairaaloissa laverilla maaten. Myös monissa synnytyssaleissa hallitsevana elementtinä on keskellä huonetta komeileva sairaalasänky. Jotkut kätilöt siirtävät automaattisesti sängyn syrjään ja tekevät lattialle patjojen ja jumppapallon ym. avulla hyvän paikan synnyttäjälle. Synnytyssairaalasta riippuen synnyttäjän täytyy itse olla aktiivinen saadakseen välineitä aktiivista synnytystä varten. Joihinkin sairaaloihin kannattaa jopa viedä oma jumppapallo mukana, kun saattaa olla ettei sairaalassa ole niitä joko ollenkaan tai riittävästi! (Mikä on ihan ihmeellistä, mutta niin kätilöt ovat minulle itse kertoneet. Sairaaloissa säästetään, joten edes halpoihin jumppapalloihin ei välttämättä anneta rahaa!)

Kolmas riskikohta liittyy erilaisiin toimenpiteisiin ja puudutteisiin. Lähinnä siksi, että ne usein tehdään sängyssä (puudutteet aina) ja kun siihen sitten käy maaten, ei välttämättä tulekaan noustua ylös. Voi olla ettei rohkene, kun ei tiedä joko saa nousta tai sitten kätilö tykkäisi makuuttaa eikä antaisi nousta sieltä (vaikka siihen ei olisi perusteita). Kätilötuttuni ovat kertoneet, että heillä on kollegoja, jotka kokevat ”puudutesynnyttäjät” helpoiksi, kun he yleensä vain makaavat sängyssä. *huoh* Tukihenkilön/doulan rooli tulee taas tärkeäksi tässäkin vaiheessa. Kannattaa siis kannustaa nousemaan sieltä sängystä ylös. Epiduraalikin, jos on onnistunut hyvin, mahdollistaa liikkumisen ja pystyyn nousemisen. Pystyasento mm. auttaa vauvaa laskeutumaan synnytyskanavassa ja vähentää riskiä hankalaan tarjontaan.

Toimenpiteisiin ja puudutteisiin liittyy usein myös letkut ja piuhat, jotka saavat usein synnyttäjät passivoitumaan ja jämähtämään sänkyyn. Letkuissa ja piuhoissakin saa tavallisesti nousta ylös ja liikkua, ellei ole jotain erityistä.

Yksi kompastuskivi on ponnistusvaihe. Joskus synnyttäjä voi olla siinä vaiheessa lopen uupunut ja sen takia haluton pystympään asentoon. Tai sitten synnyttäjä on laitettu ponnistamaan liian aikaisin (kohdunsuu on auki, mutta vauva ei ole vielä tarpeeksi laskeutunut) ja väsyy turhaan (tätä tapahtuu luvattoman usein!). Itse kannustaisin nousemaan tai kääntymään vaikka tyynyjen varaan kontilleen, jos on hiukkasenkaan voimia. Pystymmässä asennossa ponnistusvaihe on yleensä selkeästi lyhyempi kuin makaavassa/puolimakaavassa asennossa (selällään, tai kyljellään), joten sitä kannattaa ainakin kokeilla!

Ponnistusvaihe on usein myös se kohta synnytyksestä jossa kätilöt herkästi ottavat ohjat käsiin ihan rutiinisti. Vaikka oltaisiin menty alkusynnytys äitilähtöisesti, niin ponnistusvaiheessa saattaa tyyli muuttua. Tässä on paljon kätilökohtaisia eroja, mutta kannattaa muistaa: myös ponnistusvaiheessa ja jälkeisvaiheessa sinulla on kaikki oikeus olla edelleen aktiivinen ja synnyttää omalla tyylilläsi. Hätätilanteet ovat asia erikseen, enkä usko yhdenkään äidin laittavan siinä kohtaa omia toiveita vauvan terveyden edelle.

(HUOM! Tuo aiempi argumentti on kylläkin juuri se millä naisia ikään kuin alistetaan passiiviseen potilaan rooliin, vaikka sille ei olisi mitään perusteita.  Vedotaan vauvan terveyteen ja usein myös niin, että ihan kuin nainen lähtökohtaisesti pitäisi kapuloita rattaisiin vauvan terveyden vaarantaen. Päin vastoin. Nainen on itsensä ja varmasti myös vauvansa paras asiantuntija ja vauvan hyvä toteutuu äidin hyvän kautta. Jos ei ole mitään syytä siihen etteikö nainen olisi kykeneväinen mielenterveydeltään tai muulta sairaudeltaan tekemään päätöksiä itsensä ja vauvansa suhteen, niin kyllä silloin on äitilähtöisyyden toteuduttava. Toki tämä voi tuoda haastetta henkilökunnalle sairaalan protokollien takia, mutta ne eivät ole laki! Hankalia juttuja, mutta tärkeitä pohdittavaksi.)

Henkilökunnan vuoronvaihdot muodostavat riskikohdan sen vuoksi, että uusi ja vieras kätilö (tai muu henkilö) ei välttämättä olekaan yhtään sellainen, joka kannustaisi aktiivisuuteen tai jonka kanssa synnyttäjällä synkkaisi hyvin yhteen. Kannattaa muistaa, että aina on oikeus pyytää toista työntekijää jos siltä tuntuu. Isommissa yksiköissä työntekijän vaihtaminen onnistuu mahdollisesti helpommin, pienissä voi olla haasteellisempaa kun vuorossa on vähemmän väkeä.

Tässä vielä linkki aiemmin ammattilaisille kirjoittamaani artikkeliin Aktiivisuudesta sairaalasynnytyksessä.