Aktiivinen synnytys ry:n 30-vuotis juhlaseminaari – vielä ehdit mukaan!

Aktiivinen synnytys ry järjestää tänä vuonna vuosittaisen kotisynnytysseminaarin sijaan 30-vuotis juhlaseminaarin ja juhlagaalan. Molempiin on vielä lippuja jäljellä, joten ehdit vielä mukaan!

Alla lisätietoja seminaarista FB:n tapahtumakuvauksesta:

Aktiivinen synnytys ry:n 30-vuotisjuhla 15.10.2016
Astoria Sali – Iso Roobertinkatu 14 – Helsinki.

Juhlaseminaari klo 9:30 – 16:30

9:30 – 10:00 Aamukahvi

10:00 – 10:15 Seminaarin avauspuheenvuoro & puheenjohtajan terveiset – Ria Malva, Aktiivinen synnytys ry:n puheenjohtaja, kätilö

10:15 – 11:00 Kasvien hyödyntäminen synnytyksessä ja siitä palautumisessa – Maarit Korpijärvi, äitiys- ja hyvinvointikonsultti, fytoterapeutti, doula ·

11:00 – 11:45 Näyttöön perustuva synnytyksen ponnistusvaiheen avustaminen – Tarja Mietola-Koivisto, TtT, kätilö, ylihoitaja

11:45 – 12:00 Tauko

12:00 – 12:45 Mitä on aktiivinen toimijuus synnytyksessä? – Eeva Itkonen, VtM, sertifioitu doula, kätilöopiskelija

12:45 – 13:45 Lounas

13:45 – 14:30 Fyysinen palautuminen synnytyksestä – Piritta Hagman, fysioterapeutti, synnytysvalmentaja, doula

14:30 – 15:15 Birth Activism – Rosalia Pihlajasaari, doula, toiminut synnytysaktivistina Etelä-Afrikassa

15:15 – 15:45 Iltapäiväkahvit

15:45 – 16:30 Birth as a human right issue – Jan Tritten ja Eneyda Spradlin-Ramos, maailmanlaajuisesti luennoivat kätilöiden kouluttajat, Midwifery Today -liikkeen ydinhenkilöitä

Esiintymisjärjestys vielä alustava.

Iltagaala klo 18:00 – 23:00

* Aktiivinen synnytys ry:n aikaisempien vuosien aktiivin
puheenvuoro – Hanna Hirvonen

* Väkevä Nainen: seksuaalisuudesta ja synnyttämisestä
kansanuskossa – Emma Dufva, kätilö, seksuaaliterapeutti

* Sydänäänet-kuoro

* Burleskishow

* Synnytysbingo

* Kolmen ruokalajin illallismenu

* DJ

Seminaarin ja iltagaalan aikana on mahdollista osallistua arpajaisiin. Arpajaisissa on mahdollisuus voittaa hienoja palkintoja!

Iltajuhlasta mahdollisuus lähteä yhteisille jatkoille.

Paikassa ei ole erillistä lapsiystävällistä tilaa.
Imeväis-/sylittelyikäiset pienokaiset ovat silti tervetulleita.
Paikalta löytyy tyynyjä imetyksen tueksi.

Ilmoittautuminen ja maksu

Osta lippusi 30.9.2016 mennessä verkkokaupastamme:
https://aktiivinensynnytys.mycashflow.fi/

Juhlaseminaari (sisältää aamiaisen, lounaan ja iltapäiväkahvit)

Aktiivinen synnytys ry:n jäsen 70 €
Jäsenenä oleva kätilö-/terveydenhoitajaopiskelija 55 €
Ei-jäsen 90 €

Iltagaala (sisältää illallismenun) 70 €

Koko paketti: juhlaseminaari + iltagaala
Aktiivinen synnytys ry:n jäsen 120 €
Jäsenenä oleva kätilö-/terveydenhoitajaopiskelija 105 €
Ei-jäsen 140 €

Ei peruutusmahdollisuutta.

Ilmoittautumisen yhteydessä on mainittava erityisruokavaliot.

Yhdistys pidättää oikeuden muutoksiin.

Majoittumisetu

Hotelli Annasta on varattu majoituskiintiö 15.10.-16.10. väliselle yölle. Osoite: Annankatu 1, 00120 Helsinki (www.hotelanna.fi)
Yhden hengen huone 75 € yö
Kahden hengen huone 95 € yö
Hinnat sisältävät aamiaisen
Osallistujat varaavat ja maksavat majoituksensa suoraan hotelliin. Tarjoushinnan saa ilmoittamalla hotellille varauksen yhteydessä varauskoodin: AKSY tai 197537.
Varausetu voimassa 15.9. asti.
Huomioithan, että huoneita on rajoitetusti.

Terveisin

Aktiivinen synnytys ry

 

***

Toivottavasti nähdään siellä!

PS. Arvonnassa on palkintona myös Voimaannuttava synnytys tuotteita. 😉

Tallenna

Luennolla: Synnytystavat meillä ja muualla

global_trends_childbirth

Olin eilen kuuntelemassa Tampereen yliopistolla Global trends in childbirth luentokiertueen luentoa kätilöystäväni kanssa. Kiertueella on useampi luennoitsija ja heistä Tampereella puhui

– Marcos Augusto Bastos Dias, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Braziliasta

– Birgitta Lång, gynekologi Vaasasta (kertoi Angolan tilanteesta v. 1998-2010)

– Jukka Uotila, johtava ylilääkäri Tampereen yliopistollisesta sairaalasta

 

MARCOS

Latinalaisessa amerikassa on käynnissä sektioepidemia. Suuri osa synnytyksistä on sektiota. Naiset ovat ryhtyneet kampanjoimaan sektioita vastaan!

Braziliassa talous on kasvanut ja keskiluokkaisten ja varakkaiden määrä lisääntynyt. Syntyvyys on laskenut ja lapsikuolleisuus on 14%. Äitikuolleisuuden prosentin olin kirjoittanut vahingossa väärin, mutta Marcos kertoi siitä että se on teknologiasta ja osaamisesta huolimatta hävettävän korkea.

Marcos kertoi, että mitä korkeampi koulutustaso on, sitä enemmän sektioita. Varakkaimmilla on enemmän sektioita. Heillä on vakuutukset ja käyvät yksityisellä sektiossa. Ennen karnevaaleja ja muita pyhiä on valtavasti sektioita ja niiden aikana ei oikeastaan yhtään. Sektioita ”markkinoidaankin” juuri sillä, että voit itse ikäänkuin valita ajankohdan.

Braziliassa 90% sektioista on elektiivisiä. Suurella määrällä obstetrikkoja sektioprosentti synnytyksistä oli tilaston mukaan 100%! Tästä tilastosta oli vuotanut mediaan kuvia ja naiset nousivat barrikaadeille! Tämän myötä tehtiin säännöt sektioille, jonka mukaan naisille pitää kertoa molemmista synnytystavoista ja niiden hyödyistä ja haitoista. Informed consent – ajatusta tuotiin ensimmäistä kertaa. Paine lääkäreitä kohtaan on kasvanut koko ajan synnytyskulttuurin muuttamiseksi.

Brazialiassa suurimman osan synnytyksistä hoitaa siis lääkäri. Marcoksen mukaan heillä ei ole muuta osaamista kuin makuuttaa naisia ja laittaa oksitosiini tippa. Turhia toimenpiteitä käytettään paljon (esim. episiotomia 73%:lle synnyttäjistä), naiset eivät saa nousta sängystä eivätkä saa syödä. Kivunlievitystä annetaan liian vähän. 23 940 naista koskeneessa tutkimuksessä kävi ilmi, että 25% naisista oli kokenut synnytysväkivaltaa! Synnytyspelko onkin yksi suurimmista syistä sektioiden suosioon.

Sen lisäksi naisten lehdissä on paljon artikkeleita sektiosynnytyksistä ja niissä kerrotaan pääasiassa sektion hyödyistä (esim. kuinka pääsee pian taas juhlimaan!) ja lyhyen ajan riskeistä. Artikkeleissa ei kerrota juurikaan pitkän aikavälin riskeistä ja haitoista. Raskausajan käynneillä ei myöskään välttämättä kerrota haitoista tai alatiesynnytyksen eduista. Erityisesti yksityispuolen palveluissa puhutaan enemmän sektion puolesta. Tutkimuksen mukaan 45,5%:lle naisista oli yksityisellä puolella sanottu molempien synnytystapojen olevan turvallisia vaihtoehtoja. Tutkimuksen mukaan näillä raskausajan hoidolla on tärkeä merkitys siinä minkä synnytystavan nainen valitsee. Sektioprosentti julkisella puolella 44,8% ja yksityisellä 89,9%.

global_trends_childbirth_dias

Marcos Augusto Bastos Dias (oik.) ja Jukka Uotila (vas.)

Yksityisissä palveluissa on enemmän ennenaikaisia vauvoja kuin julkisella. Mikäli ymmärsin oikein niin he pyrkivät tekemään sektiot rv 37-38. Julkisella puolella myöhemmin, mutta silti usein ennen laskettua aikaa. Marcos sanoi, että spontaanin synnytyksen mahdollisuutta ei edes anneta.

Sektion jälkeisten kipun hoidosta kysyttäessä Marcos vastasi, että Braziliassa naiset tavallaan ”maksaa sen hinnan” siitä että synnyttävät sektiolla. Kipulääkkeet ovat toki käytössä, mutta lähtökohtaisesti suhtautuminen on se, että se kuuluu asiaan. Toinen kysymys Marcokselle liittyi komplikaatioihin ja siihen, että nostetaanko siellä paljon syytteitä lääkäreitä vastaan. Tähän Marcos vastasi esimerkillä, että jos vauva joutuu vaikkapa vauvojen teho-osastolle sektion takia, niin perheelle sanotaan usein: ”Luojan kiitos tehtiin sektio, mieti mitä olisi voinut tapahtua jos olisit synnyttänyt alateitse!”.

Kätilöt ovat uusi juttu Brazialiassa (ja käsittääkseni muuaalla latinalaisessa amerikassa). Perinteisiä (trad.) kätilöitä on ollut, mutta vasta hiljattain kätilöt on saaneet luvan työskennellä sairaaloissa!

Kotisynnytys on ollut kiellettyä, mutta ei kuitenkaan laitointa. Naiset nousivat tämänkin asian suhteen kampanjoimaan voimakkaasti!

Marcos sanoi, että todellisuudessa naisilla on kaksi vaihtoehtoa:

1. synnyttää sektiolla

2. synnyttää alateitse yksin, sängyllä maaten, ilman riittävää kivunlievitystä

Ei siis vaikea miettiä miksi he valitsevat kehutun sektion synnytystavaksi. :/

Tässä vielä video, jonka Marcos näytti siellä luennolla…

 

BIRGITTA

WHO:n mukaan tällä alueella jolla hän oli, on seitsemän valtioita, joista Angola on yksi. Näiden valtioiden alueella oli 84 000 synnytystä vuonna 2009, joista sektioita 8,8%. Kohtuun kuolleita vauvoja 3,7% ja äitiyskuolleisuus 0,3%. Birgitan mukaan naiset tulivat sairaalaan vasta sitten kun oli jo todella vaikeita oireita tai puolikuollut.

Angolassa ongelmana  on teiniraskaudet ja se ettei naiset halua sairaaloihin. Yhtenä syynä erityisesti alkuasukkailla oli mm. se, että sairaalassa joutuu riisumaan heidän perinteiset asut ja korut. Monetkaan eivät halunneet sitä tehdä. Toinen juttu oli sisätutkimukset joita he eivät halua ja taas sairaalassa ei voinut synnyttää ilman niitä.

Raskauden seurantaan tuli 70-80% raskaana olevista ja tavoitteena oli löytää riskiraskaudet. Sairaalaan synnyttämään tulevien määrä oli huomattavasti pienempi.

Angolassa kätilöt tekevät imukuppisynnytyksiä hyvällä menestyksellä. Leikkurihoitajat tekivät sektiot vielä 2011 vuoteen asti. Birgitta sanoi, että siellä oli tärkeää kouluttaa väkeä hyvin myös vaativampiin tehtäviin (esim. juuri kätilöille imukuppi ja hoitajille sektio). Sairaaloissa ei kuitenkaan ollut välttämättä tarvikkeita ja lääkkeitä tarpeeksi. Perheet saattoivat joutua itse ostamaan kertakäyttöhanskoja tai lääkkeitä.

Äitien kuolinsyitä oli

1. Paludismo (malarian vaikea aste)

2. Raskausmyrkytys

3. Verenvuoto

4. Kohdun repeämä

5. Endometrioosi

6. Abortti

Naisten tullessa huonokuntoisina sairaalaan, oli haaste selvittää onko kyseessä paludismo vai raskausmyrkytys. Niiden hoito on täysin erilainen, joten oikea diagnoosi on tärkeää. Paludismossa malaria hoidetaan ensin ja sitten vasta voi synnyttää. Vakvassa raskausmyrkytyksessä taas synnyttäminen mahdollisimman pian on tärkeintä.

Birgitta kertoi, että Angolassa oli käytössä symphysiotomy, jos vauva ei meinannut synty imukupin avulla. Siinä häpyluiden välissä oleva liitos  viilletään poikki paikallispuudutuksessa. Sillä saa Birgitan mukaan 10-15% lisää tilaa, mutta sen jälkeen naisen jalkoja ei saa päästää liian auki toisistaan. Tapana oli sitoa ne liinalla niin, ettei ne pääse liian auki. Toimenpiteen/synnytyksen jälkeen pitää maata sängyssä 2-3 päivää ja sen jälkeen saa alkaa kävelemään.

Birgitta sanoi, että tämä toimenpide on ollut huonossa maineessa, mutta hänen mielestään on ihan hyvä keino jos tosiaan vauva ei imukupilla synny. En huomannut kysyä tarkennusta, että onko tämä vain siinä tapauksessa, ettei voida syystä tai toisesta tehdä sektiota. Birgitta suositteli tätä käytettäväksi tarvittaessa myös Suomessa. Paikalla oli siis pääasiassa lääkäriopiskelijoita, jokunen kätilöopiskelija ja muuta yleisöä.

Symphysiotomy ei ollut itselleni ennestään tuttu asia, mutta nyt kun siitä vähän tässä lueskelin sieltä täältä, en voi muuta kuin järkyttyneenä pohtia miksi ihmeessä hän siitä opiskelijoille luennoi! Olisi ainakin teroittanut sitä, että se on käyttökelpoinen jos todellakin on jossain Afrikassa ilman muita apuja ja mitkään muut keinot ei auta. 2015 vuonna on tietoa ja taitoa muihin tapoihin, jotka eivät ole niin haitallisia naisille. Huh huh. Aikamoista. Voin vain kuvitella millaisia liitoskipuja tuollaisen jälkeen voi olla…

Irlannissa männä vuosina käytetyn symphysiotomyn seurauksista tuli vastaan tällainen lehtijuttu:

Symphysiotomy – Ireland’s brutal alternative to caesareans

Tämmöinenkin näky olevan: #SOS / Survivors of symphysiotomy

 

JUKKA

Suomen tilastot näytti hyviltä verrattuna edellisiin. Sairaaloiden väliset erot oli joissain jutuissa aika isotkin, mutta eipä niistä tällä kertaa enempää.

Jukka kertoi, että kätilöillä on aika paljon vastuuta ja oikeuksia. Esimerkiksi oksitosiinia saa laittaa itsenäisesti. Tähän Jukka kommentoi, että ”välillä antaavat liikaakin”.

Obstetriikan haasteiksi tai kehityskohteiksi hän oli laittanut mm. lisääntyvät perussairaudet ja esim. raskausdiabetes, perheen ja työn yhdistäminen, yhteistyö kätilöiden kanssa. Jukka myös pariin kertaan puhui haasteesta saada sairaalasynnytykset ikäänkuin houkutteleviksi. Tämän käsitin viittaukseksi kasvaviin kotisynnytysmääriin ja medikalisaation lisääntymiseen.

Luennoista ylipäätään jäi päällimmäiseksi erityisesti Brazilian ja Suomen kohdalla se, että naiset haluavat hyvää palvelua ja tutun henkilön avustamaan synnytyksessä! Naiset äänestää jaloillaan, jos vain taloudellisesti mahdollista.

Loppukeskustelussa Marcos sanoi vielä, että ”naisille on kerrottava faktoja, antaa hänen kehon tehdä se työ ja luotava häneen uskoa”! Oli upeaa kuulla se synnytysLÄÄKÄRIN suusta. :)

Kotisynnytysasiaa Latviasta ja Suomesta

Syön tässä Aktiivinen synnytys  ry:n Synnytyssuklaata ja kuuntelen Laura Moision lauluja YouTubesta. Laitan tuonne loppuun teillekin yhden ihanan kappaleen kuunneltavaksi… 😉

Ajattelin kirjoittaa tänään vähän kotisynnytysjuttuja… viikonloppuna olleesta kotisynnytysseminaarista, Aktiivinen synnytys ry:n uudesta kotisynnytysoppaasta ja Uuden-Seelannin kotisynnytysohjeista, jotka löysin kätilöiden työkirjaa kirjoittaessa.

Viime viikonloppuna oli siis viides Aktiivinen synnytys ry:n kotisynnytysseminaari. Tällä kertaa minä oli päävastuussa seminaarin järjestämisestä ja organisoinnista. Seminaarissa oli todella mielenkiintoisia puhujia ja workshoppeja. Harmikseni en workshoppeihin pystynyt oikein osallistumaan, joten niiden anti jäi minulta minimiin. Pääpuhujana oli kätilö ja synnytyslääkäri Dina Ceple Latviasta. Häntä oli todella mielenkiintoista kuunnella!

dina_ceple_kotisynnytys_seminaari_gynekologi_katilo

Dina kertoi, että hän aloitti doulana, opiskeli sitten kätilöksi ja nyt valmistui synnytyslääkäriksi (ja on Latvian ainoa synnytyslääkäri joka tukee kotisynnytyksiä). Dina perusti Stárka Ligzda eli Stork´s Nest nimisen organisaation, jolla on nykyään kolme birth center tyylistä paikkaa Latviassa. Stárka Ligzda mahdollisti kotisynnytyksissä kätilöinnin Latviassa, koska siellä kätilöiden on kuuluttava johonkin ”instituutioon” jotta voi työskennellä laillisesti. Dina oli ensimmäinen kätilö, joka virallisesti avusti kätilönä kotisynnytyksessä. Aiemmin kotona synnyttäminen oli laitonta Latviassa ja kotona suunnitellusti syntyneitä lapsien rekisteröiminen mahdotonta, kunnes lyhyen ajan sisään useilla Dinan avustamilla perheillä (muistaakseni 9) oli paperittomia lapsia, joille Dina oli kirjoittanut lomakkeeseen ”suunniteltu kotisynnytys”. Perheet kävivät kaksi vuotta oikeudenkäyntiä asiasta ja voittivat. Siitä lähtien lapsien rekisteröiminen on sujunut ongelmitta. Kotona synnyttäminen tuli lailliseksi 2006.

Latviassa perheet maksaa kotisynnytyksen kulut. Maksaa voi joustavasti vaikkapa kuukausittain vuoden ajan. Dina kertoikin lainanneensa joltain (en muista keneltä) mottoa: ”Vauva ei voi odottaa, raha voi.” :) Dina oli sitä mieltä, että kotisynnytyksestä maksavat perheet ovat hyvin motivoituneita, ottavat selvää asioista, valmistautuvat hyvin synnytykseen, jne. Sairaalassa synnytyslääkärinä toimiessa opiskeluaikana hän näki paljon  huonosti valmistautuneita äitejä, joilla oli hyvin vähän motivaatiota synnytyksen fysiologian tukemiseen.

Kotisynnytyksissä työskenteleviä kätilöitä on Latviassa kahdeksan. Heille on olemassa ohjeita:
– lista syistä joiden ilmaantuessa pitää siirtää synnyttäjä sairaalaan
– lista tarvittavista välineistä, jotka on oltava (mm. happi, elvytysvälineet, lääkkeitä)
– kotisynnytyssopimus (jota ilman synnytys ei ole suunniteltu kotisynnytys)

Dina kyllä kertoi, että jos ilmaantuu jotain mikä on siirtolistalla, mutta nainen ei halua lähteä sairaalaan niin ei ole pakko. Siinä tapauksessa kätilö ottaa allekirjoituksen paperiin jossa todetaan, että nainen on saanut tiedon, mutta haluaa jäädä. Sen jälkeen on soitettava ambulanssi ja allekirjoitettava heillekin samanlainen paperi. Kätilö jää auttamaan synnytyksessä, mutta nämä tupla-allekirjoitukset ovat kätilön oikeusturvaa varmistamassa. Vaikka Dina sanoi kyllä samaa mitä kätilöt Suomessa… että jos mitä tahansa kotisynnytyksessä tapahtuukaan niin syyttävä sormi osoittaa kätilöön. :/

dina_ceple_luento_seminaari_kotisynnytys_katilo_gynekologi

Dina teki Latviassa tutkimuksen, jossa n. 277 koti- ja sairaalasynnytystä verrattiin keskenään. Kätilöt olivat täyttäneet niistä lomakkeet. Kotonasynnyttäneissä oli mukana myös riskisynnyttäjiä. Kotona synnyttäneistä 43% oli ensisynnyttäjiä ja 36% synnyttivät toista lastaan. Yli 70%:lla syy kotisynnytyksen valintaan oli toive luonnollisesta synnytyksestä, 38%:lla halu tehdä itse päätöksiä synnytykseensä liittyen ja 14%:lla aiempi huono kokemus.  Tulokset osoitti selvästi sen mitä muissakin kotisynnytystutkimuksista: kotisynnytyksissä oli vähemmän toimenpiteitä, vähemmän päätymisiä sektioon, jne… Kotona synnyttäminen on turvallista. Itseasiassa tutkimustulosten mukaan turvallisempaa kuin sairaalassa.

Latviassa kotisynnytyssysteemiin kuuluu synnytyksen jälkeiset kotikäynnit niin, että synnytyksestä 24h neonatalogi tulee kotikäynnille. Seuraavana päivänä tulee  kätilö, sitten on välipäivä, taas kätilö, välipäivä ja taas kätilö. Eli kätilö käy kolmena päivänä seuraamassa äidin ja vauvan vointia. Suomessa riippuu kätilöstä ja sopimuksesta, että kuinka usein tai minä päivinä kotilo tulee käymään. Lastenlääkärikäynti on yleensä sairaalassa.

Suomen kotisynnytyksiin liittyvistä asioista voit lukea Aktiivinen synnytys ry:n uudesta Kotisynnytys Suomessa -oppaasta, joka on tarkoitettu perheille ja ammattilaisille. Sitä on tulossa myös painettuna myyntiin Aksyn verkkokauppaan. Lauantaina kotisynnytysseminaarissa sitä jaettiin kaikille osallistujille.

Kätilöiden työkirjaa kirjoittaessa löysin netistä Uuden-Seelannin kotiloiden ohjeita/suosituksia. Tässä linkit niihin:
Booking guidelines
Transfer guideline

Noista siirto-ohjeista tuli mieleen, kun juuri hiljattain joku kätilö sanoi videolla tai jossain tekstissä, että kotisynnytyksessä kätilön kirjaukset on tehtävä sitä mukaa kun tulee huomioita ja  sikiön ja äidin vointiin liittyviä muutoksia tai esim. mittaustuloksia. Se on tärkeää, koska niitä ei muista niin hyvin enää jälkikäteen ja jos tulee tilanne, että jompi kumpi pitää siirtää sairaalaan, niin tiedot on oltavat annettavissa sairaalan henkilökunnalle.

Suomeenkin olisi tarpeen saada yhteinäiset ohjeet kotiloille erityisesti tilanteisiin, jossa synnyttäjä tarvitsee siirtää sairaalaan. Tällä hetkellä tilanne niiden saamiseksi näyttää aika huonolta, koska kaikki tahot kieltäytyvät suosittelemasta kotisynnytystä kenellekkään. Edes Kätilöliitto ei millään tavalla tue omia kätilöitään, jotka työskentelevät kotiloina. Harmi. Toivon kuitenkin, että tilanne ja asenteet muuttuu. Dinan mies Reinis sanoi, että hänestä Suomessa näyttää nyt siltä kuin Latviassa kahdeksan vuotta sitten. Muutos on hyvällä alulla ja siitä kyllä kertoo sekin, että kotisynnytyksistä on tullut THL:n julkaisuihin maininnat ja kätilöopiskelijoiden kirjassa on myös ensimmäistä kertaa tekstiä kotisynnytyksistä. Muutos on hidasta, mutta kyllä se tästä. :)

Tähän loppuun vielä mainittava, että kotisynnytys ei ole kaikille. Ei kaikki halua synnyttää kotona ja se on ok. Silti kotisynnytyksen mahdollistaminen niille, jotka sitä haluaa ei ole niiltä pois ketkä ei itse kotisynnytystä toivo. Samoin ei kaikki kätilöt halua avustaa kotisynnytyksissä, eikä kaikki taas halua olla sairaalakätilöitä. Sairaalasynnytyksen kätilöinti ja kotisynnytyksen kätilöinti ovat aivan erilaisia ja minusta onkin ollut mielenkiintoista huomata, että Suomeen on kasvamassa ihan uudenlainen kätilöjoukko… Kätilöt, jotka jo opiskeluaikana suuntaavat kotisynnytysten hoitoon. He siis tietävät jo opiskeluaikana, että sairaalakätilöinti ei ole heidän tulevaisuus.

Tästä aiheesta riittää kirjoitettavaa vaikka kuinka paljon, mutta nyt on pakko lopettaa ja laittaa sitä Laura Moision musiikkia mistä mainitsin tuolla kirjoituksen alussa… :)

 

Yhdistystoiminta pitää kiireisenä

Aikamoista… Olen tässä valmistellut lauantaina olevaa Kotisynnytysseminaaria viimeisen viikon aikalailla aamusta iltaan. Koko ajan on jotain siihen liittyvää säädettävänä ja mietittävänä. Sen lisäksi ne minun tekemät ammattilaiskortit on tuloillaan myös ja on pitänyt siihen liittyviä painatuksia ym. sopia. Seuraava Sydänääni-lehtikin lähti juuri päätoimittajalta taittajalle ja sen suhteen oli kaikenlaista viilaamista. Tänään oli yhden meidän lapsen kaverisynttäritkin, joten huh huh!

kiitospussit_kotisynnytysseminaari

Kiitoskassit odottaa seminaarin puhujia :)

kankaat_edustus

Käytiin ostamassa kankaita Aksyn pöytäliinoja varten… sattui löytymään alekankaita juuri yhdistyksen väreissä!

Odotan lauantaita innolla. Uskon, että tulee todella antoisa päivä! Erityisen innoissani olen Aktiivinen synnytys ry:n kunniajäsenyyden myöntämistilaisuudesta, Doulapalkinnon julkistamisesta, Synnytyssuklaiden lanseerauksesta ja Kotisynnytysoppaan julkaisemisesta. Näiden lisäksi uudet akupiste-käyntikortit lähtee jakoon. Tosin niitä on jo jaettu niin paljon, että ensimmäinen painosatsi alkaa olla loppu.

kotisynnytysopas_aktiivinensynnytys

Aktiivinen synnytys ry julkaisee lauantaina Kotisynnytys oppaan. Se tulee luettavaksi ja ladattavaksi myös yhdistyksen nettisivuille.

aktiivinensynnytys_mammacafe

Tänään olin täällä Tampereella Like:n (Lielahden kauppakeskus) Tenavatorstain Mammacafessa edustamassa Aktiivinen synnytys ry:tä. Alunperin Tampereen Doulapiiristä piti tulla joku kaveriksi, mutta sieltä ei kukaan päässytkään. No, eipä se haitannut. Kerkesin hyvin juttelemaan mukavia keskusteluja naisten kanssa yhdistyksestä ja synnyttämisestä. :) Tuli tosi kiva fiilis niistä keskusteluista ja oli ihana huomata, että yhdistyksessä on paljon hyvää josta voi ilomielin kertoa ja jutella. :)

Yhdistyskiireiden ohessa omatkin jutut etenee pikku hiljaa. :) Tosiaan ne ammattilaiskortit on hyvällä mallilla ja ennakkotilauksia voi tehdä verkkokaupan kautta. Kätilöiden työkirjassa on viimeistelykierros kesken ja kirjaan liittyvien korttien toteuttaminen odottaa enää yhtä kuvaa Jyväskylästä. 😉 Amerikasta tuli ihana pieni posti, jossa oli suloisia raskaus- ja synnytysaiheisia juttuja mother blessing juhlia silmällä pitäen… niistä en paljasta tässä kohtaa enempää. Kuulette/näette myöhemmin lisää. 😉

Nyt on pakko mennä nukkumaan, kun huomenna on pitkä päivä seminaarin valmisteluja edessä ja lauantaina vielä pidempi sitten sen seminaarin kanssa. :)